keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Jouluna tehtyä

Jouluna on syöty, hiihdetty, pelattu pelejä ja kasattu palapeliä. Sain onneksi myös neulottua äidille pipon.

Lanka on Ainoa ja sitä kului tähän pipoon 80g. Poika sai joulupaketissa samanlaisen pipon, vähän pienemmän kokoisen vaan.

Pistelypuolella tein nyt jouluvapaiden aikana täämän LHN:n mallin, joka on oikeastikin tälle vuodelle suunniteltu kuukausipistely.

Ajattelin alkuun tehdä tämän 10-vuotis hääpäivämme kunniaksi. Mutta kun tiput katsovat eri suuntiin.... No, loppuvuosi osoitti, että tiput tosiaan katsovat eri suuntiin. Toivottavasti ensi vuonna niillä niskanikamat toimivat ja alkavat taas tuijotella toisiansa.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille teille blogiystävilleni ja aivan erityisesti Harpuille kiitos kuluneesta vuodesta. Tämä blogi hiljenee nyt hetkeksi, pienen ulkomaanreissun takia. Palaillaan asiaan ensi vuonna!

Jouluksi tehtyä

Sain kuin saikin muutaman itsetehdyn lahjan tänäkin vuonna pakettiin. Ratsastuksenopettajalle neuloin ja virkkasin tossut Isoveikasta.

Poika sai siililapaset ja pipon, joista piposta ei ole kuvaa mutta kovassa käytössä se on jo ollut.

Jostain syystä nämä lapaset ovat olleet todell suositut, edelliset alkavat taas jäämään pineksi, joten uudet piti saada. Nyt nämä langat, joista nämä siilit olen neulonut on loppuun kulutettu.

Pari vaihtoakin tein, Danielalle pistelin ristipistoaiheiseen vaihtoon LHN:n joulumallin, JCS:n joululehdestä.

Pakettiin kuului muutakin, mutta unohdin sen kiireessä kasatessa kuvata. Kaisalle meni taas tälläinen lumiukko-aiheinen pistely.

Samaisesta joululehdestä senkin malli oli. Tässäpä nämä, nyt pistelemään lisää... Lumista talven jatkoa kaikille!

tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulun lahjuksia

Niinhän se Joulu tulla tupsahti tänäkin vuonna lahjoineen. Jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä sain kauniin kortin, jälleen yhdeltä hyvältä neuleystävältäni. Mutta koittakaapas vain kuvata valokuvaa... Tässä se kuva nyt vihdoin on.

Aikamoista taitoa vaatii kuvata kesällä näin jouluinen kuva. Kiitos Kristiina! Saaritonttujen laivamatkasta löytyy tarkempi selostus täältä.

Noin muuten sain ihania lahjuksia, tänäkin vuonna!
Kauniin tyynyn ja joulutonttu-patalapun Seijalta.
Maailman kauneimman pistellyn joulukuusen ja pakettikortin Danielalta kera ihanien ristipistoilun tykötarpeiden. Thank You Daniela, I have never seen so beutiful christmastree. You are so skilled in finishing stitchings!
Jouluvaihtomna tuli aivan mahtava paketti myös Kaisalta. Jälleen taidokasta viimeistelyä ja upeaa pistelyä. Niin kaunis lumiukko-pistely, jota olenkin ihaillut monissa blogeissa, kauniin sinisissä sävyissä. Mukana oli myös pistelytarviketta ja kaunis malli LHN:ltä. Kiitos myös Kaisalle. Omat Danielalle ja KAisalle pistelemäni lahjukset esittelen sitten myöhemmin, ei niitä kehtaa näin upeiden pistelyjen seuraksi tänne laittaa....

Ja eihän neulojalle tule Joulua ilman lankaa... Sitä tuli tänä vuonna itse tilaamana sekä pyytämättä ja yllättäen...
Tunnustan tilanneeni langat Wollmeiselta ohjeineen jälleen yhteen ihanaan huiviin. Tuosta tulee kesähuivini, kunhan saan sen neulottua... Sukkalangat sain vanhemmiltani. Aina niin turvallinen valinta neulojan joululahjaksi! Kiitos kaikille ihanista paketeista ja muistamisista!

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulupostia

Piti olla neulonta-aiheinen päivitys, mutta ei olekaan kun postipoika on kuulkaa kantanut selkä vääränä mitä ihanimpaa postia mulle viime päivinä. Ihan ekana saapui tämä kaunis joulukortti Seijalta.

Ihana tonttu servettitekniikalla tehtynä. Tästä kortista on iloa useampanakin vuonna, sillä kortin ympäri menee ripustusnaru ja koko komeuden saa seinälle roikkumaan. Kiitokset Seijalle ihanasta uudesta joulukoristeesta!

Seuraavaksi saapui ihana talvinen kortti-kirje Rouva Lumiruusulta. Söpöt tintit siinä istuvat lumisella oksalla ja koko kortissa on kaunis huurteinen tunnelma. Oliskohan nää ne tintit, jotka pesi meidän pihan pöntössä viime kesänä?

Kortti on sellainen taideteos, jota minä en osaa tehdä. Lienen liian laiska opettelemaankin, mutta näitä muiden tekemiä kortteja on kyllä ihana katsella. Mulla ei yksinkertasesti mielikuvitus varmaan riittäis noiden kaikkien pienten yksityiskohtien tekemiseen... Kortti tuli muuten kuoressa, joka oli romanttisin ikinä saamani... Juniori kommentoi, että tää on äiti pakko olla se sun ristipistoystävä M..... Harmi kun en älynnyt ottaa kuvaa itse kuoresta... Kiitos Lumiruusulle muistamisesta!

Eilen sitten saapui Outilta ihana pehmoinen kuori, josta paljastui kiitos toimimisesta kirjontalankadiilerinä.

Ensimmäinen hevosaiheinen pistely, jonka omistan. Ja kuinka kaunis! Siniselle pellavalle pisteltynä hevonen ja reki tunnelmallisessa talvisessa maisemassa. Kera pitsisomisteen ja ihanan kulkuset-nauhan ja kaiken kruunaa vielä oikea helisevä pieni kulkunen. Koristeen mukana tuli vielä ihana kortti, jossa talven teemaan sopiva lumiukkoteema. Jälleen yksi ihailtava korttti kokoelmaani. Näistä Outin ja Lumiruusun korteista koitan minäkin ottaa oppia...  Pistelyn taustakankaana oli myös hevonen ja reki.
Ja täytyyhän tässäkin postauksessa olla edes yksi todella hyvä kuva, että linja säilyy...

Siis niin ihana yllätys Outilta, että olen sanaton... Kiitos Outi!

Kiitos teille rakkaat ystäväni, teitte minut niin iloiseksi ja mieleni jouluiseksi. Ja se on kuulkaa tässä mielentilassa paljon se!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Jouluista tunnelmaa

Jotain jouluistakin olen saanut vihdoin aikaan. Valitettavasti vain yhden joulukortin ehdin pistelemään.

Juniori halusi jälleen piparkakkutalon. Tällä kertaa se on gluteeniton, eli minäkin voin sitä syödä. Ihme ja kumma, kaupasta ostetusta taikinasta tehtynä se pysyi jopa kasassa ja näyttää todella herkulliselta.Kaksi vuonohevosta tietysti käyskentelee pihamaalla ja ulkotuli on sytytetty...

Seuraavassa postauksessa jotain neulottua, sillä puikot ovat suhisseet viimeaikoina.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Huivi ystävälle

Ystäväni menetti 3 kk vanhan lapsensa. Niin kovin toivotun pienokaisen. Asumme kaukana toisistamme enkä voi auttaa niinkuin olisin toivonut. Siksi neuloin ystävälleni huivin, joka olkoon lämmin halaukseni ja osanottoni suruun.
Petunia vironvillasta, lankaa kului 270g.

Huivista piti tulla Petunia. Jossain kohtaa luin ohjetta väärin ja puoliympyräksi tarkoitetusta huivista muodostui reilu ympyrä. No, onpahan ainakin huivia, johon kietoutua. Minna, olette kaikki ajatuksissani.

lauantai 8. joulukuuta 2012

Tädin muistoksi

Vuosi alkoi hautajaisten merkeissä ja nyt kävi niin, että myös tämä vuoden loppu sisälsi yhdet hautajaiset. Kävin tänään laskemassa viimeisen tervehdyksen tädilleni, joka hoiti minua kun olin pieni, ennen päiväkotiaikaa siis. Ja olinhan toki hoidossa myöhemminkin, erinäisistä syistä, mm. opettajien lakon aikana...

Kiitos yhteisistä hetkistämme Leila.

perjantai 30. marraskuuta 2012

Marraskuun tuotoksia

Lopultakin päivitys, jonka kuvia ihaillesssasi voit kiittää Windows 8:n kuvankäsittelyohjelmaa. Kannattaa toivoa Joulupukilta lahjaksi mikroskooppi, jos haluat jatkossakin seurata blogiani ja nähdä myös kuvat...

Marraskuu on lopuillaan. Ristipistoilun saralla olen saanut vain yhden julkaisukelpoisen tuotoksen aikaiseksi, eikä sitäkään ole vielä edes viimeistelty.

Neuleribntamalla on tapahtunut enemmän. Neulon itselleni polvisukat Isoveikasta

ja tossut kokoa 34 lapselle, samasta langasta.

Jannesta sukat eläkkeelle jääneelle työkaverille

ja kuukauden luxustuotteena Stripe Study (maksullinen ohje Raverlyssä) itselleni.

Kaiken tämän kilkuttelun jälkeen lankavarastoni on koko vuoden osalta 395g miinuksella...
Lopuksi kuva itselleni ostamastani nimipäivälahjasta.

 Vihreä vyyhti on siis keritynyt kiekoksi ja pääsee kohta puikoille, kunhan saan ensin tehtyä tärkeämmän alta, eli huivin ystävälle.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Mistähän sitä aloittaisi...

No niin, kaikkea mahdollista on tässä ehtinyt tapahtumaan viimeisen parin viikon aikana. Neuleharput viettivät ratkiriemukkaan päivän ratsastaen, alpakoihin tutustuen ja tietysti neuloen. Lupauksista huolimatta kuvia ei ole (syyn näette myöhemmin). Hyviä kuvauksia kuvineen löytyy esim täältä ja täältä. Ja mihin kuvani katosivat?

Kun tietokoneen emolevy pamahtaa (tarkemmin sanottuna nuo pienet pyöreät kondensaattorit tuossa neliskulmaisen ison tuulettimen vieressä,

ei auta muu kuin tehdä ruumiinavaus koneelle ja vaihtaa uusi emolevy, lisästä vähän muistia ja jotain muuta sellaista näperrystä, josta minä, loppukäyttäjä, en ymmärrä mitään. Lopputuloksena kone on todella nopea, koska käyttöjärjestelmäkin vaihtui. Siis hieman opetusta ja sitten vielä tukiopetusta ja johan alkaa Windows 8 hahmottumaan paukapäällekin... Onneksi ompelukone sentään toimi, jotta sain ommeltua tälläisen "tyynynpäällisen".

Harppujen perustamispaikkahan on Jumbon Fazerin kahvila, jossa olemme kokoontuneet kohta kolmen vuoden ajan joka kuun ensimmäisenä torstaina. Henkilökunta heitti herjan, että voisimme tuunata vakisohvamme. Eivät tienneet, että me saatamme ottaa moisen todesta. Ajatus lähti lentoon ja lopputulos on tässä.

Jännitykellä odotamme ovatko nämä neulegraffitimme vielä paikan päällä kolmen viikon päästä, kun pidämme uuden tapaamisen, poikeusaikataulussa, joulukuun ensimmäinen torstai kun on itsenäisyyspäivä ja kaupat ovat onneksi kiinni. Henkilökubta piti toteutuksestamme ja lupasivat kertoa jos tulee palautetta. Sitä odotellessa.

Muutakin tapahtui. Joskus vaan liika on liikaa ja Harpunkin pää hajoaa. Onneksi silloin on suuri tukijoukko ystäviä takana, jotka ovat valmiina kuuntelemaan ja antamaan tukeaan. Ja vaikka terapiaistunnot Happuchatissa olivatkin pitkiä ja ajoittain erittäin ylikuumenneitakin niin kaverit olivat ehtineet kasata minulle aivan uskomattoman yllätyksen torstain tapaamiseen. Sansuin askartelema kortti on järjettömän ihana ja sisältää runon muodossa kaiken oleellisen
Huomatkaa koktailtikuilla neulottu palmikkoneule!

Kun tuntuu että hajoo pää
et ole yksin, on totta tää:
On sulla monta ystävää,
moni susta välittää, 
se aina koita ymmärtää.
Vaikka pitkään aikaan ystävää ei nää
silti ystävyys sydämessä lämmittää,
ei välimatka, ei huono sää
voi ystäviä toisistaan eristää.
On vastoin käymiset vain osa elämää,
ne pian unohtuu ja taakse jää.
(E. Kari)

Ja milläpä muulla Neuleharppu päätään selvittelisi kuin neulomalla. Siksipä sain ihanan värisen kerän Wollmeisen huivilankaa kera villanhoitoaineen. Juuri minun sävyni, sammaleisen vihreä. Mallikin on jo valittu, mutta toteutusta saatte vielä odottaa, sillä en ole mitenkään kovin nopea neuloja. Tuhannesti kiitoksia kaikille ihanille Harpuille; Drucilla, Hoo, Metallisydän, Paella, Nele, Angelique, Möhkis, Nita, Daniela ja Sansui.

Ja ne esteet, nehän on tarkoitettu ylitettäviksi.
Minä ja Silvert 2.11.2012

Joo, okei se on todella pieni ja surkea, mutta hei, se on pysty, ja tärkeintä lienee, että ainakin ratsastaja suurieleisesti ohjaa ratsunsa päin estettä ja yli vaan!

lauantai 20. lokakuuta 2012

Reissulla rapakon takana

 Niin sitä tuli jälleen kerran piipahdettua eteläisessä naapurimaassamme ja sen kauniissa pääkaupungissa. Tällä kertaa ihan perhematkalla, joten loma sisälsi niin kahvilahetkiä kuin museovierailunkin.
Saatte arvata kuka söi marenkia kahvilassa... Gluteeniton tarjonta on vielä hieman lapsen kengissä, mutta tietoisuutta on jo. Toivottavasti jatkossa tarjontakin lisääntyy.

Tämä oli museo jota voi suositella! Paikka on pieni ja sisäänpääsy vain oppaan johdolla. Toisaalta opasta siinä tarvitaankin, sillä juuri ne kertomukset ovat tämän museon Juttu. Museovierailulla pääsee tutustumaan Hotelli  Virun kerrokseen 23, kerrokseen jota ei ole ollut olemassakaan. Ja kurkkaamaan sekä hissinkorjaajien työhuoneeseen,
Suom; Kopiokonehuoneeseen saapumiseen tarvitaan johtajan kirjallinen lupa!
että KGB:n operaatiokeskukseen.
Teksti KGB:n huoneen ovessa; "Täällä ei ole mitään".

Oppaamme Maire KGB:n huoneessa, esittelemässä kameraa, jolla voitiin ottaa kuvia pienestä tirkistysrei´ästä.
Lämpimästi suosittelen tätä museota kaikille historiasta vähänkään kiinnostuneille. Museo on suosittu ja yhdelle kierrokselle mahtuu mukaan parikymmentä ihmistä. Kannattaa ilmoittautua ennakkoon ja varata paikka ajoissa. Me pääsimme paikkaa varaamatta mukaan, koska osa ennakkoon paikan varanneista ei tullutkaan paikalle. Liput maksavat 5 e hotellin asiakkaille ja 7e muille.
Satama, hotellin "katolta" kuvattuna.

Hotellin historiikista on kirjoitettu myös kirja, jonka ostin isälle lahjaksi, kirjan on kirjoittanut Sakari Nupponen. Suosittelen myös kirjaa luettavaksi.
Ja niin, eihän Tallinassa voi oikeastaan käydä jos ei piipahda kaupungin mahtaviin käsityötarvikeliikkeisiin. En oikein vieläkään voi uskoa sitä mahtavaa valikoimaa, joka tuossa lahden takana on tarjolla. Kangaskaupat ovat valtavan kokoisia, muutkin kuin Karnaluks. Siispä ostoksilta ei tälläkään kerralla vältytty.
Täsmäostos Regia Silkiä (2,80e/kerä), jotta saan neulottua kutittamattoman puseron aikaisemmin ostamani lankojen ja tämän värin sekoituksena. Tämän työn valmistumista odotan innolla! Ja KnitPron sukkapuikot yht 17e).
Pitsinauhoja (1-1,95 e/2 m), nappeja (n 5 snt/kpl) , lajitelma vetoketjuja (yht 1 e), silkkiruusuja (11 snt/kpl), DMC:n lankoja (45 snt/kpl) sekä pidike ompelukonepuolille (9.4 e) ja 10 uutta puolaa (2,20). Tässähän tätä tuomista tälläkin kerralla. Suklaata ja karkkia tuli kans, mut niitä en kuvannut, aika vähän niitä kuitenkin tällä kerralla.

Matkakäsitöinä valmistui pipo ratsastuskaverille Pirtin kehräämön 100% villalangasta ja sukat miehelle kokoa 43. Lankaa kului 75 g pipoon ja 115 g sukkiin. Nyt ei muuta kuin lisää neulomaan, jotta saan lankasaldoa taas enemmän miinukselle.

Ja niitä hevosia, seuraavassa postauksessa, varmasti!



keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Pisteltyjä

Lokakuun kuukausipistely on pistelty, mutta viimeistely odottaa oikeanlaista taustakangasta.

Jospa sellainen löytyisi huomenna Tallinnanreissulta? Alkukesästä pistelin myös pari palaa erääseen hääpeittoon.


Valmis peitto on esitelty täällä. Kovin kummoista ei siis ole nyt saatu valmiiksi, mutta jotain kuitenkin. Viimeaikoina on kulunut aikaa niin paljon hevosen selässä ettei juuri muuta ole ehtinyt. Ehkäpä seuraavaan postaukseen saadaan jo vähän hevostelukuviakin...

Niin ja jännityksellä odotellaan myös uuden ristipistoverkkokaupan avautumista perjantaina. Käykäähän kurkkaamassa Emmulin blogia ja avajaistarjouksia!

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Iloa ja valitusta

Meillä oli viikolla Neuleharppujen tapaaminen, kuten aina kuun ekana torstaina. Tällä kertaa kaukaisin vieraamme otti osaa tapaamiseen Australiasta. Nelehän se siellä Skypen välityksellä meille vilkutteli ja kertoili kuulumisiaan. Harmi vaan kun aika heittää niin paljon meidän ja Australian välissä, mutta se ei tainnut paljon yötyötä tekevää haitata.

Tapaaminen oli ihana, paljon hyviä ystäviä, paljon ihania sukkia ja huiveja puikoilla. Selkeästi syksy on tulossa. Tapaamisessa oli pitkästä aikaa mukana myös KristiinaS, joka on kotiutunut mantereen puolelle kesäkoijastaan ja toi tullessaan minulle yllärinä, syyslahjana, ihanan virkatun pussukan!

Pussukka sopii moneen, projektipussukaksi tai

eväiden kuljetukseen. Ja niin ihanan sininenkin se on. Oikein merellinen, mulle tulee tästä pussista heti Kaunissaari mieleen, vaikka sitä ei siellä olekaan virkattu. Kiitos kaunis Kristiina! Luulen, että eväspussukaksi se päätyy, sillä eväitä kuskaan joka päivä töihin.

Neuloin tapaamisessa sukkia, jotka tulevat tod. näk. pojan opelle jouluksi. Lanka on Itävallasta kesällä ostettua, ihan mukavaa neuloa ja kivat värit. Lankaa kului 80g, eli vähän on vielä jäljellä. Sain jopa väriraidatkin kohdistettua, loppuun asti, vaikka ei se kuvasta näy...

Viikonloppukin hujahti taas kauhealla vauhdilla. Missäkö olen aikani viettänyt? Pesten ziljoona kukkaruukkua ja järjestämällä ne juuri puhdistettuun kasvihuoneeseen kevättä odottamaan.

Ja pinoamalla 4 kuutiota klapeja ensi talvea varten. Ainakin 2/3 noista klapeista pinosin minä. Ja nyt on olo kuin maratonin juosseella. Tai en tiedä, en mä pystyis mitään maratoneja juoksemaan, mutta noin vertauskuvallisesti... ;)

Eikä tässä vielä kaikki. Seuraa varoitus nro 2 Any-sukkalangasta. Tänä kesänä neulotut, muutaman kerran ennen tätä ja eilistä päivää jalassa olleet sukatkin näyttävät maratonin juosseilta. Se on varma, etten tätä lankaa enää ikinä hommaa mistään syystä tai hinnasta mihinkään projektiin.

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille, sukista huolimatta!