maanantai 30. huhtikuuta 2012

Kesäkausi avattu

Ulkona on ollut lämmintä ja aurinkoista. On siis ollut aika avata kasvihuone käyttöön. Niinpä eilen pesin, siivosin ja ppuunasin, kannoin ruukut ulos talvisäilytyksestä ja lopulta täytetyt ruukut ja kesäkukkien taimet sisälle...

Kasvihuone on ihana vasta kun siellä on vihreää sisällä. Ihana kesäkausi on jälleen alkanut. Perunat, purkeissa toki, istutin jo viikko sitten mutta nyt sitten raahasin kaikki sitruspuut ja pelargonit kasvariin. Lisäksi kylvin retiisiä ja salaatteja. Pelargonien kukinta sulostuttaa myös keväisen kasvarin.

Nyt ei muuta kun nautitan kauniista kesäisestä päivästä, kera siman ja munkkien (kyllä, paistoin niitä tänäkin vuonna myös gluteenittomina)!

Hauskaa Vappua kaikille!

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Messuilla ja shoppailemassa

Poika tykkää kaikenlaisista kauko-ohjattavista vekottimista ja onkin varsin taitava lennättämään sekä helikopteria että lentokonetta. Mummolasta löytyy vielä järvikäytössä ollut venekin ja kotona on sellainen halpa kauko-ohjattava auto. Mutta nuo lennokit ovat olleet se ykkösjuttu. Siispä suuntasimme tänään Model Expoon Messukeskukseen. Ja paljon siellä olikin nähtävää. Harmi kun ei tullut kameraa messuille mukaan... Flying Circucsen lentonäytös oli upea vaikkei tällä kertaa ihan nappiin osunutkaan. Ostoksiltakaan ei voitu välttyä.

Nämä ovat pojan lempilennokkeja. Huokeahintaisia (pienet 5 e/kpl ja isommat 10 e/kpl) ja erittäin hyvin liitäviä. Ja näitä voi lennätellä pihalla kavereisen kanssa. Ne pojan kauko-ohjattavat lennokit ovat niin kalliita ja vaikeasti hallittavia, että niitä ei kaverit saa edes kokeilla. Tässä siis lentolaivue täksi kesäksi, valitettavasti styroksi kuluu pahasti laskeutuessa asfaltille ja nämäkään lennokit eivät siis ole ikuisia.

Samaiseen messukokonaisuuteen kuului Kädentaitomessut. Sanoisin ennemmin, että askartelumessut. Ja todella vaatimattomat kooltaan. Harmi sinänsä, että täällä etelässä ei kunnollisia kädentaitomessuja ole ollenkaan. Onneksi Tampereelle ei ole pitkä matka ja onneksi sitä tarviketta on tullut kerättyä niin paljon, ettei oikeastaan edes tarvitse messutella... Jotain silti ostin. Löysin hauskoja lisukkeita ommeltavaksi ristipistotöihin.

Ja muutaman aivan ihanan viimeistelykankaan, vai mitä pidätte näistä?

Puutarha-aiheet olivat nyt siis mielessä. Puutarhapuuhia olen muutoinkin puuhaillut. Maalasin mm. joululahjaksi saamani linnunpöntön, talon väreihin tietenkin.

Huomenna vielä huopakatto ja sitten pönttö puuhun. Ei sinne varmaan tänä keväänä vielä kukaan muuta, mutta ehkä ensi vuonna... Toivottavasti väri kelpaa... Pistelyt ovat tällä hetkellä salaisia eikä mitään muutakaan valmista ole näytettäväksi asti, mutta virkattu liina on edennyt siihen vaiheeseen, että tähti on valmis. Ensimmäistä punaista sydäntäkin olen jo aloitellut. ihan jännityksellä odotan mahtuuko se sitten aikanaan tuohon omalle paikalleen... Toisaalta, jos ei mahdu niin onhan tuo tähti ihan nätti ilman sydämiäkin.

Tein vielä "vimeisen" tilauksen, eli täydensin LHN:n mallisarjaani muutamalla mallilla ja tilasin kaikki puuttuvat Crescent Coloursin langat, jotta saan pisteltyä minulla olevat mallit valmiiksi. Nyt voisin sitten pitää taukoa tilaamisten suhteen ja keskittyä tekemiseen...


keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Salaeläimen peitto, eli virkkaa ne pojatkin

No niin. Tässä se nyt tulee, Salaeläimen peitto ja matto!
Salaeläin on pojallani tuo pieni koira ja naapurin tytöllä kilpikonna. En yhtään tiedä miksi ne ovat niin salaisia. Mutta poika virkkasi itse koiralle peiton ja maton. Matossa on kaksi kerrosta pylväitä ja peitossa pari kerrosta kiinteitä silmukoita ja kerros pylväitä. Jos poika innostuu virkaamaan jotain isompaa niin saatan selvitä lankavarastoni tuhoamisesta edes hieman nopeammin kuin 8.5 vuodessa...

Eilen valittelin ettei pihallamme kuki mitään. Kuinka väärässä olinkaan! Kun menin oikein tarkkaan katsomaan löysin viime vuonna istuttamani vuokon, täydessä kukassaan. Pätin ottaa tästä ihmeestä kuvan. Ihan valtoimenaan siis kukkii meilläkin!
Kuva on jälleen taattua Väkerrystasoa. Möykky oikeassa reunassa on tikkuaski, noin niinkuin antamaan osviittaa kukinnon valtavasta koosta...

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Ihan koukussa

Kristiina kävi jälleen Tallinnassa ja toi tullessaan minulle muutaman Cloverin koukun. Pakkohan niitä oli sitten testata kun olen niistä niin paljon kaikkea hyvää kuullut. Ja totta tosiaan kyllä ne olivatkin mukavia. Minä aloitin uuden liinan virkkaamisen, valmiin liinan kuva näkyy lehdessä, se punavalkoinen. Virkaaminen sujui kuin tanssi.

Poika kokeili vähän isompaa koukkua ja aloitti virkkaamaan vihreää peittoa Salaeläimelle. Ensimmäinen peito valmistui eilen ja hävisi myös ulkoilureissun aikana. Nyt on jo aamulla ennen kouluun lähtöä virkattu uusi peitto ja aloitettu mattoa... kuvia sitten kun projekti on valmis... Voin sanoa, että itsellä virkkausinto vain kasvoi näiden uusien koukkujen myötä. Ja samalla ymmärsin, että vanhat koukkuni ovat olleet väärää kokoa, siksi virkkaus on ollut niin hankalan tuntuista... Kiitoksia taas Kristiinalle kuriirina toimimisesta!  Koukussa olen myös äänikirjaan...

Tuo Kiven Seitsemän veljestä on jo tarinana ihan omaa luokkaansa, mutta Antti Pääkkösen lukemana se on aivan ehdottoman hyvä! Suosittelen. Hauska on myös tuo Kaari Utrion Kalevan tyttäret. Suomen naisen historiaa. Mulla taitaa olla nyt joku historiakausi meneillään...

Meidän pihalla ei kuki vielä mitään vaikka monet ovat jo parin viikon takaa näytelleet ihania kukkimiskuvia... Tuo ylempi kuva on aurinkoisimmastani kukkapenkistä. Ja alemmassa on aurinkoinen pensasaidanaluenen, eteläsuunnassa...

Parasta antia edustavatkin nämä kauopasta ostetut narsissit.

 Sisällä sen sijaan kukkii...

Yksi tomaatti.

Pari talvehtinutta pelargoniaa

ja anopinhammas (haisee muuten aika pahalle).... Siis EDIT: kukka on anopinkieli, ei -hammas, joka sellainenkin tästä talosta löytyy...

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Virkkauskauden aloitus

Jostain syystä tykkään virkata kesäisin. Varmaankin siksi, että työt ovat kevyitä ja usein tehty puuvillalangasta. Tämän vuoden virkkaussesonki alkoi lupaavasti kun innostuin uusimman Novitan mallista virkata pienen liinan. Ja heti kun näin mallin lehdessä tiesin, että tässä on liina Lumiruusulle. Se nyt vaan oli sellainen mielleyhtymä ja pakko toteuttaa.

Kaapin kätköistä löytyi ihanaa vaaleankeltaista Novitan virkkauslankaa jota kului mahtavat 20g. Terveisiä vaan sinne keväiselle pohjanmaalle, räntää vihmoi täällä tänään koko aamupäivän! Toivotaan nyt kuitenkin, että täämä hyvä alku tietäisi pikaista valmistumista ikuisuusufolleni, virkatulle kesäjakulle... Muutama pala on jo tänäkin vuonna siihen valmistunut...
Tämännäköinen paukura tuli viime viikonloppuna värjäämästäni Nallekerästä. Naurakaa vann Neuleharput, mutta tämä on ensimmäinen kerä, jonka kerin niin, että langan pitäisi nyt juosta sekä kerän sisältä että ulkoa. Paino sanalla pitäisi...

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Uutta vanhaa lankaa

Neuleharppuystäväni Nele meinaa muuttaa Australiaan töihin muutamaksi vuodeksi. Siispä siinäkin hyvä syy järkätä kunnon bileet. Paitsi että saimme kunnon hupia vyyhtien kerimisestä teimme paljon muutakin...

Kun harppusisaret bilettävät on kaikkea paljon. Ruoka ei ainakaan loppunut kesken, vaan Nelelle taisi jäädä syömistä vielä pariksi viikoksi (kuvassa on vain kylmä ruoka, keittiön sivupöydällä oli salaatit ja lämpimät ruoat jne...)

Ja kun neulojat kokoontuvat yhteen ja yhdellä on liikaa KoolAidia niin värjäysbileethän siinä on järjestettävä. KoolAidia ei todellakaan ole boolissa,vaikka väri vähän siihen viittaakin, vaan sile keksittiin parempaa käyttöä.

 Ensin kierretään lanka kerältä vyyhdille (kyllä, tämä on se turhauttavin vaihe tässä hommassa) Kuva omasta Nallekiekastani. Puolivälissä matkaa tuli huono olo ympyrän kävelemisestä ja Mervi ystävällisesti vyyhti kerän loppuun taidolla....

Sitten vyyhtien kanssa keittiöön ja ameriikkalaisten juomajauheilla leikkimään. Värit ovat aika herkulliset näin lankavyyhdeissä, mutta en todellakaan menisi juomaan moista litkua. Vähän kävi kyyllä mielessä, että pitäiskö kokeilla onko booliin käytetyllä Mehukatilla samanlainen taipumus. Luulen (toivon), että tuo lasten suosima mehutiiviste ei kuitenkaan ole tarpeeksi hapanta tähän hommaan...
Lopuksi keitokset pataan porisemaan, että väri jää konepesunkestävästi kiinni.
Lopputuloksena ihania spagettilautasia. Oma valkoinen vanha 150 g:n kerä Nallea värjäytyi tälläiseksi keväänväriseksi langaksi.
Kumma juttu kuinka sitä tuntuu saaneensa aivan uuden kerän lankaa kun pelkkä väri vaihtui! Nyt ihan houkuttaa tuo tuosta neuloa sukiksi, Nele-sukiksi!

Sain myös tälläisen hienon hedelmäisen pussukan Drucillalta, joka on lähiaikoina innostunut näitä väkertämään. Todella taitavasti tuo vetoketju siihen ommeltu, nostan hattua, sillä pussukoiden ompelu on aina todella vaikeaa.

Nyt kun saadaan enää Drucillan pyöräilykypärästä mitat niin D saa myös sadesuojan omaan kypäräänsä! Siis sellaisen ruttuversion kuin omassanikin on.

Olipa ihana tapaaminen. Ylitin itseni virkkaamalla liinaa tapaamisessa. En ikinä olisi uskonut sen olevan mahdollista. Tulosta tästä näette myöhemmin... Kiitos Nelelle läksijäisten järjestämisestä ja kaikille harppusisarille mahtavasta lauantai-illan seurasta! Kyllä olette ihania ja aika saa siivet kanssanne!

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Onnen päivä

Perjantai 13. päivä ei alkanut kovin lupaavasti. En ole taikauskoinen mutta kyllä nauratti kun pihasta lähtiessäni polkupyörän siovulaukku lensi kaaressa heti ekapolkaisulla. Sitten sata metriä myöhemmin putosi avaimet kadulle takin taskusta koska olin sen vetoketjun unohtanut auki. Onneksi huomasin ajoissa. Duunissa oli tietokoneet jumissa koko päivän... Iltapäivällä kotiuduttuani onni alkoi.

Osallistuin Neulomossa Langanostolakkoon, joka siis kestää tämän vuoden. Jos joku lakkolaisista sortuu ostamaan lankaa joutuu sanktiona lähettämään toiselle lakkolaiselle lankaa (tai vaihtoehtoisesti namia tai jotain muuta...). Tänään oli minun vuoroni saada Vemppulilta sanktiopaketti, josta kuoriutui nuo Regian sukkalangat. Ja heti alkoi sukkien neulominen innostamaan, ihanaa lankaa! Kiitos Vemppulille.

Iltapäivällä tapasin myös ristipistoystäväni Lady Ilmattaren, jonka kanssa vaihdoimme hieman kankaita ja malleja. Lady Ilmatarhan on kaikkien ristipistohamstereiden äiti ja voin kertoa, että on erittäin vaarallista kuunnella tämän seireenin kutsua "mulla on täällä myynnissä näitä vahingossa tuplana ostettuja Lizzie Kateja".... Olin jo aikiasemmin luvannut ostaa tämän ihastuttavan viherpiperryssarjan.

Nämä ovatkin nyt todellisia ekotekoja; ostettu ystävältä, jolla oli ylimääräisiä ja vielä noudettu 17 km:n päästä polkupyörällä! Taidanpa tehdä piakkoin tuon "Ride a Biken"....Lisäksi mukaan tarttui kolme muuta mallia.
Vakavasti harkitsen oman yksityisen totaalisen käsityötarpeiden ostolakon aloittamisen...

torstai 12. huhtikuuta 2012

Sateen varalle

Pyöräilykypärä on pyöräilijän välttämätön varuste.

Sadekelillä on vaan harmi, että se onneton on täynnä reikiä. Ilmanvaihto on kyllä tarpeen kaikilla muilla keleillä, mutta sateella olisi kiva olla edes vähän suojassa. Huomiseksi luvataan sadetta... Siksi ompelin tälläisen:

Sadetakkikankaasta ommeltu päällinen kypärän päälle. Toivottavasti pitää pään kuivana kypärän alla.

Äiti sai tunikansa. Ja on aivan passelia kokoa. Drucillakin teki tunikan äidilleen, eli tämän voinee ristiä äitien tunikaksi, älä yritä tehdä sitä itsellesi (ainoan tietämäni poikkeuksen on tehnyt Puikkopappi, joka neuloi tunikan tyttärelleen...).

Ja nämä pikku lapaset lähtivät kaverin vastasyntyneelle kera kortin. Meinasin unohtaa laittaa kuvan tänne. Lankaa kului mahtavat 13g, vanhaa Floricaa varastosta...

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Äitienpäivä pulkassa

Sain vihdoin valmiiksi äitienpäiväksi aiotun liinan. Kiire on sikäli, että vanhempani ovat huomenna tulossa tännepäin ja pääsen antamaan liinan äidille (paketoituna tietenkin), eikä sitä tarvitse lähettää postissa. Äitienpäivähän on jo kuukauden päästä. Kerrankin olen ajoissa.
Kuvaa editoidessa huomasin, muutama pisto puuttuu edelleen, huomaattekos? Vinkki; vasemmalla reunuksessa....

Liina tulee veneeseen ja isä toivoi että tekisin äidille lahjaksi veneeseen sopivan liinan. Siis tilaustyötä! Pistelin liinan loppuun tänään Neuleharppuystävieni kanssa pidetyssä ristipistotapaamisessa.

Kiitokset Angeliquelle emännöinnistä. Pitänee pitää uusi tapaaminen pian, jotta emäntä saa oman taulunsa valmistumaan... Niin ja kiitos Danielalle hevosaiheisesta ristipistokitistä, jonka sain, unohdin sen kuvata...

Pitkänä viikonloppuna on myös neulepuikot heiluneet. Sain Neuleharppujen pikkujouluissa itseasiassa Danielna kasaaman paketin, josta löytyi mm. ihana kerä pehmeää merinoa. Tässäpä merinokerä neulottuna keväiseksi asusteeksi, pipoksi ja kämmekkäiksi, langankulutus 90g.
Pipo and kämmekkäät made from the merinowoll I got from Neuleharppumeeting Christmasparty. Thank yoy Daniela, both the yarn (it was so soft) and the horse stitchingkit whitch I forgot to photograph...
Lopuksi vielä kuva pojan koulussa askartelemasta hienosta rairuohonalusesta, joka sai kotimatkalla hieman siipeensä. Pupua on nyt liimailtu kasaan (siksi se on paperin päällä) ja ruohokin jäi matkan varrelle, joten kipossa oleva ruoho on siirretty isommasta rairuohopurkista.... Ne pojat...


Uuteen pyörään on muuten kertynyt jo 80 kilometriä mittariin....

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Kesäinen tunika

No nyt on vihdoin esiteltävänä jotain valmistunutta. Tunika neulottuna viime vuonna Karnasta raahatusta Alminasta. Ihanan pehmeä puuvillalanka, neulottu 2,5 puikoilla. Suoraa neuletta, tappavan tylsää, mutta tämä on maaliskuun neule ja silloin oli paljon koulutuspäiviä ja muita palavereja, joissa piti olla jotain aivotonta tekemistä.

Tunikasta meinasi aluksi tulla puolijoukkueteltta. Maaliskuun Harpputapaamisessa harppukaverini Sansui ja Paella laskeskelivat kuinka monta silmukkaa pitää tehdä, että tulee sopiva. Minä vain jostain syystä laskin tiheyden väärin. Voin siis vain syyttää itseäni, että tulos on makkarankuori, jota ei voi julkisesti esitellä saati käyttää... Harmittaa vietävästi. Lanka on ihanan pehmoista ja olisi ollut tarvetta tälläiselle kesävaatteelle. Tätä tarjotaan kumminkin ensin äidille. Tai sitten eletään toivossa, että uusi fillari sulattaa ihraa paremmin kun edeltäjänsä... Eipä kuitenklaan se taida vielä täksi kesäksi ehtiä. Onneksi ostin tapani mukaan lankaa reilusti ja sitä on vielä toisen mokoman verran varastossa... Lankaa tähän kului 430g.

Noin muuten ihanat vapaat ovat kuluneet palapelejä kasaillessa, pistellessä ja kirjallisuuden parissa.
Mauri Paasilinnan Korpivaellus on jatko-osa syksyllä lukemalleni Sotamorsiamelle, kertoo 2.maailmansodan melskeistä Rovaniemellä. Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on taas aika rankka kuvaus kahdesta eri-ikäisestä naisesta ja heidän elämästään. Molemmat lukemisen arvoisia. Niin ja ollaan men tänäänkin ajettu, fillarilla nimittäin, sinne leffateatteriin. Tästä se peruskunnon kerääminen pyöräilyä varten taas alkaa...

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Vähänks pähee menopeli

Tästä meinaa nyt tulla ihan pelkkä shoppailublogi. Mutta minkäs teet kun vanha 18 vuotta palvellut Helkama Nina ei enää pelitä. Tai tarkemmin sanottuna vaihteet reistaa niin ettei pyörällä voi ajaa. Eikä sitä saanut enää korjattua. Pyöräkaupan miesmyyjä katsoi vähän säälivästi ja sanoi, ettei noin vanhoihin vaihteisiin löydy enää edes varaosia... Eihän siinä sitte muuta kun koeajolle. Paria pyörää testasin ja tämmöinen menopeli tarttui mukaan.

Sanoisinko, että aika päheen värinen. Hyvin sointuu tuohon viime syksynä ostettuun goretakkiin. Sensijaan viimevuonna hankitut mustekalat ja punainen pyörälaukku riitelee pahasti fillarin värin kanssa, mutta saa kelvata. Nyt on 20 km:n koeajot ajettu, nimittäin Jumboon ja takaisin ja säädetty kaikki mahdolliset vipstaakit optimaalisen ajoasennon aikaansaamiseksi . Käytiin koko perheen voimin nimittäin hakemassa leffaliput huomiseen näytökseen. Huomenna sitten fillaroidaan sama lenkki ja käydään leffassa. Ihanaa kun kunnon pyöräilykelit on vihdoin alkanu! Ja hyvinhän tuolla ajelee, 21 vaihdetta, levyjarrut ja etuhaarukka jousitettu ;)!

Hintaa kyseiselle menopelile tuli 550 euroa, mutta näillä bensan hinnoilla se on nopsaan polkastu vaikka autokin on vähän kuluttava. Pyörä on Helkama S2 vm 2012, suunniteltu Suomessa mutta kasattu jossain ulkomailla. Suomessa kasattu versiokin olisi ollut tarjolla, mutta vaihteita oli vain 8. Minun käytölläni tarvitsen enemmän vaihteita ja ihana tällä pyörällä olikin ajaa. Renkaat ovat pistonkestäviä, eli ei pitäisi hiekoitussepelin puhkoa renkaita, niinkin ehti jo kerran tänä vuonna vanhan fillarin kanssa ajellessa käydä... Ja suurin kehitys on tapahtunut vaihteistossa, verrattuna tuohon vanhaan. Nyt vaihteet ovat helposti sormien ulottuvilla eikä otetta ohjaustangosta tarvitse irrottaa vaihtamisen ajaksi. Vanhassa pyörässä vaihtajat olivat paljon hankalammat, ohjaustangon alaosassa kiinni.

Oikein iloista ja aurinkoista kevään jatkoa kaikille! Ja hyviä pyöräilykelejä!

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Olipahan reissu

Terveisiä Tallinnasta. Kirjoituspäivämäärästä huolimatta tämä juttu ei ole aprillipila!
Perinteinen otos laivalta. Matkatyöni ja Tiitun lankaostokset etualalla, neulovat kädet taaempana kuuluvat Angeliquelle, Huopatossuselle, Riiviötytille, Nelelle ja Sansuille...

Eilen matkasimme Tallinnaan kovassa (sivu)tuulessa, joten matkapahoinvoinnilta ei tällä reissulla vältytty. Onneksi tilanne saatiin hallintaa aika nopsaan ja kykenimme kaikki hyvissä voimissa suunnistamaan kohti ostosparatiisi Karnaluksia.Aloitetaan kuitenkin laivalta. Meillä oli nimittäin Kristiinan kanssa synttärilahjat vaihdossa... Sain Kristiinalta ihastuttavan liskon, joka kuulemma sopii kasvihuoneen koristeeksi.

Voi olla, jos raaskin sen sinne laittaa. Voi sille löytyä paikka jostain istutuksesta sisältäkin, saa nyt nähdä mihin se kotiutuu. Lisko on tietysti tuotu Espnajasta. Tulaisena samaiselta reissulta saimme koko perhe hienot matkapyyhkeet pikku säilytyspussukoissaan.

Vaaleanpunainen versio on minulle ja pojille on nuo valkoiset. Kangas on sellaista säämiskämäistä kuitua, joka imee hyvin kosteutta mutta kuivuu nopeasti. Meillä on jo ennestään käytössä matkoilla tälläisestä materiaalista isot "kylpypyyhkeet", mutta tälläisille pikkupyyhkeille löytyy taatusti myös käyttöä. Kiitos tuhannesti Kristiina! Olipa kiva nähdä sinua pitkästä aikaa. Espanjasta tuomasi tuijansiemenet ovat muuten kylvyssä ja pääsevät herättelyn jälkeen multiin. Niistä sitten lisää postausta, jos saan ne itämään... Minä annoin Kristiinalle pienen pistelemäni rasian, joka oli tarkoitus lähettää synttärilahjaksi, mutta myöhästyi pahasti... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...

Tallinnan matkoilla on perinteisesti järjestetty arvontoja. Minä sain lämpimät lapaset ja kerän Palmaa. Palmaa minulla onkin varastossa ja olen suunnitellut neulovani niistä tyynynpäällisiä, ne aikaisemmin tehdyt  ovat nimittäin meillä erittäin suosittuja pehmeytensä takia. Arvontapalkinnosta saan kiittää ystävääni Seijaa!

Minun tekemäni arvontapalkinto, pienet sakset saksikoristeineen (koristeen toisella puolella on kirjottu päivämäärä ja "Tallinna") pieneen muumirasiaan pakattuna meni Sansuille.

Sitten pääsemmekin itse ostoksiin, joita on häkellyyttävän vähän. Jopa meidän miehet ihmettelivät kuinka vähillä ostoksilla tänä vuonna selvisin. Syynä oli ostoslista, jonka olin ensimmäistä kertaa väsännyt. Ja listassa pysyttiin melko orjallisesti.
Ensinnäkin konekirjontalankaa väreissä "vuonohevonen" ja punaisen sävyjä Madeiran pikkukerissä.
Täydennystä neulepuikkoihini ennaltana mietityissä kokoluokissa.
Ompelukoneneuloja ja silmukkamerkkejä.
Lankoja keväisissä väreissä hardanger-kirjontaa varten. Olen päättänyt selättää hardangerin salat tänä vuonna. Nyt minulla on kangasta ja lankaa. Tekotavastakin on Mian ansiosta haalea aavistus. Toivottavasti näillä lankamäärillä saa kirjottua jonkin pikkuisen liinan. Minulla ei nimittäin ole aavistustakaan kuinka paljon lankaa niihin kirjontoihin menee...
 Nappikauppoja tehtiin myös.
 Sitten siirrytään heräteostospuolelle:

Nauhoja ristipistotöiden viimeistelyyn. Ihanissa väreissä. Valikoimaa oli todella paljon! Näissä on nauhaa 1-3 metriä kussakin, nauhojen hinnaksi tuli 0,96e-2e kappaleelta....

Magneettitaulu, johon voi kiinnittää (ristipisto)mallin ja sitten noiden tummien "viivainten" avulla  seurata mallin etenemistä rivi kerrallaan. Kiitos tästä löydöstä kuuluu niin ikään Kristiinalle. En olisi sitä sieltä tarvikehyllystä itse hokannut.
Lopuksi vielä kuva Karnasta ostamistani muliinilangoista. Vasemmanpuoleiset kolme tokkaa ostin itselleni varaston täydennykseksi. Keskimmäiset 20 tokkaa lähtevät Puikkopapille ja oikeanpuoleiset 4 tokkaa menevät Mialle. DMC:n muliinilankatokan hinta on Karnassa 44.4 senttiä. Nyt varmaan ymmärrätte miksi minulla on koko DMC:n värivalikoima...

Niin, sitä lankaa en sitten ostanut ollenkaan.... Langanostolakko siis pitää edelleen ja pidän edelleen kiinni tavoitteetsani saada lankavarasto kutistumaan tänä vuonna alle 40 kg:n! Hieman on mietinnässä ollut myös ristipistotarvikkeiden ostolakko.... Aprillia, aprillia!!