perjantai 29. heinäkuuta 2011

Pariisin matkamuisto

Pitihän sieltä Pariisista joku matkamuisto mukaan saada. Ja koska Eiffelissä käytiin kiipeilemässä niin tämä kirjanmerkki oli kuin mulle tehty.

Ensimmäinen viimeistelemäni kirjanmerkki muuten, vähän piti funtsia mutta onhan se lopulta aika yksinkertainen juttu. Pieneen kokoon nähden pistoja on paljon, koska kuva on kirjottu tiheälle aidalle. Le Bonheur des Dames-tyylistä poiketen oli kyllä mieletön määrä jälkipistoja, koska tuo tornin kuvio ei olisi näin pieneen muuten syntynyt. Tykkään kovasti lopputuloksesta.

Nyt pistelen sitä huono-onnista hassutustyötäni, jonka alkuvuodesta aloitin kirjomaan väärälle puolelle aidanauhaa. Nauhan oikea puoli oli niin paljon kauniimpi, että alku oli pakko purkaa. Onneksi ei ollut paljoa purkamista. Mutta langasta jäi punaista väriä valkeaan nauhaan. Ja nyt onnistuin uudelleen pistelemään väärin ja nauhaan jäi taas punaista väriä toiseen kohtaan, onneksi se uusi ainakin varmasti peittyy... Saa nähdä mitä siitä tulee... Mutta sitkeästi pistelen sen nyt vaikka ottaakin päähän.

Viimeinen yhteinen lomaviikko on alkamassa ja tämä porukka viettää osan siitä merellisessä ilmapiirissä. Ihanaa viikonloppua kaikille!

torstai 28. heinäkuuta 2011

Satokausi ja jotain valmista

Käväistiin Koloveden kansallispuistossa melomassa. Olipa tarkoitus meloa pidempäänkin, mutta laiterikko typisti matkamme yhteen yöhön. Siispä suuntasimme Savonrannan mummolaan ja aloitimme jokasyksyisen mustikanpoimimisen. Ja aika mahtava saalis sieltä tulikin mukaan

Poimimme äitini ja mieheni kanssa yhteensä lähes 40 litraa mustikoita, joista 30 matkasi tänne ja loput jäi Savonrannan pakastimeen tai syötiin siellä... Myös kotipihalla on tänä kesänä varaa valita marjoissa, on mustikaa, mansikkaa ja vadelmaa. Ja niin hyviä!

Myös kasvihuone alkaa tuottaa satoa. Näin komeat kurkut odottivat meitä kotiin palttuamme.

Matkatyönä sain neulottua valmiiksi nämä Villaa ylle-keräykseen menevät sukat.

Nämä ovat todelliset matkasukat. Olen neulonut niitä lentokoneessa ja autossa eli hyvin ilmastoiduissa tiloissa. Onnistuu se villan neulominen siis kesälläkin jos on vaan tarpeeksi viileä paikka neuloa. Lanka on kylkiäislanka Raggegarnia ja sitä kului 130 g. Olen saanut myös jotain salaista valmiiksi, mutta siitä myöhemmin... Myös Eiffel-kirjanmerkki on pistelty mutta viimeistelemättä.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Pariisin tuliaiset

Lueskelin tuolla mm. Sarin blogia, jossa oli matkakertomus tuliaisineen Englannin reissusta. Ja Angelique kyseli jo kommenteissakin lankakaupoista. Taitaa se vaan olla niin, että me käsitöihin hurahtaneet olemme vähän rilaisia matkaajia kuin muut.... Minäkin nimittäin selvittelin jo etukäteen missä sijaitsee Le Bonheur Des Dames-liikkeet.... Toinen oli melko lähellä hotelliamme ja ehdin käväisemään siellä jo alkuviikosta. Tämä on käsittääkseni se alkuperäinen liike, pieni, mutta ihan täynnä tavaraa. Olin päästäni niin pyörällä, että ostin vain kaksi pakettia.

Pojat pakenivat kameroineen jäätelölle, joten kuvia kaupasta ei ole. Ystävällinen myyjä ei puhunut kuin ranskaa, jota minä taas en osaa ollenkaan... Hän kuitenkin antoi minulle kuvaston, jota selailin hotellilla pari iltaa suunnitellen uutta reissua...

Siten yhtenä päivänä kun olimme kasvitieteellisen puutarhan vieressä olevassa eläintarhassa käymässä hoksasin, että olimme aivan lähellä "Naisten Onnen" isompaa liikettä. Ja sinnehän oli sitten pakko päästä.

Liike oli isompi kuin edellinen, pojat istuivat liikkeen rappusilla ja kuvailivat. Asiakkaita oli paljon. Jopa myyjä oli naisten onni; erittäin komea nuori mies, joka puhui hyvää englantia.... Hänestä ei tosin tullut kuvaa... Ostin sitten useamman pistelysetin, jotka olin kuvastosta etukäteen valinnut sekä palan kaunista pellavaa. Hiplasin kyllä paljon muutakin, mutta miehet muistuttelivat matkalukkujen koosta ja painorajoista....

Torstaina, Ranskan kansallispäivänä kun kävelimme yöllä takaisin hotellille ilotulituksesta marssimme vahingossa myös toisen liikkeen ohi. Ehdin käväistä kaupassa lähtöpäivänämme vain pikaisesti. Kauppa oli valtava, kolmessa kerroksessa, joista katsoin kaksi. Alakerta oli kangaskauppa, jossa oli vähän myös neulelankoja. Iso valikoima ompeluun liittyvää, nauhoja, nappeja jne... Keskikerroksessa oli ristipistotavarat. Ostin mallilehtisiä ja Mango Pratiquen kirjoja sekä muutaman hauskan lankarulla-napin. "Modes & Travaux"-kauppa löytyy osoitteesta 10 Rue De La Pepiniere.

Lankakuppoja ei tälle reissulle osunut ja olin jo alkuun päättänyt etten osta yhtään lankaa vaan keskityn ristipistokamaan. Lisäksi ostimme kolme retkituolia, jotka esittelen sitten kun ne pääsevät käyttöön ehkä jo tällä viikolla....  Reissussa valmistui kaksi Ristipistohassutusta; kesäinen ja syksyinen kellotaulu.

Lisäksi ehdin aloittaa ostamani Eiffeltorniaiheisen kirjanmerkin. Nyt kun olen torniin kiivennyt ymmärrän miksi niin monet pistelijät pitävät Eiffeltornimalleista. Niin minäkin!

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Pariisi


Olemme siis oleet viikon reissussa, eli Ranska ja Pariisi oli matkakohteemme. Ihan kiva reissu, mutta tulihan todettua ettei minusta ole elämään ainakaan kovin pitkään suurkaupungissa. Eikä varmasti missään pienemmässäkään kaupungissa ihan keskustassa. Onneksi Pariisissa on paljon puistoja, myös jokilaivoissa.
Ja kuten jokaisessa "kunnon" puutarhassa kuuluu olla, myös vesiaihe oli viritetty laivan kannelle lumpeineen päivineen! (Klikkaa kuva isommaksi, sininen palju etureunassa....)

Vierailimme monenlaisissa paikoissa. Disneyland oli pettymys. Kauheat jonot joka paikkaan, sitten muutaman minuutin pikku ajelu jollain laitteella.

Laitteet olivat todella pliisuja meille vuoristoratafriikeille. Ainoastaan yksi vuoristorata oli mukava ja jono kohtalaisen lyhyt, jonotimme siihen kahdesti (45 min/jonotus!).

Suosittelemme, myös juniori on oikeasti samaa mieltä, ostamaan mieluummin kausilipun Lintsille kuin vierailua Disneylandissä, tulee halvemmaksi ja on paljon parempia laitteita eikä jonojakaan kuin nimeksi!

Junnun lempikohde oli Eiffel-torni ja tiedemuseon ydinsukellusvene. Sattumalta satuimme varaamaan matkamme viikolle, jolloin juhlittiin Ranskan kansallispäivää. Illalla järjestettiin mahtava ilotulitus Eiffeltornin lähellä. Olimme auttamatta liian myöhään etsimässä hyvää katselupaikkaa, mutta seisoimme valtavassa väkijoukossa ja näimme kuitenkin hienoimman ja suurimman ilotulituksen, jota olen koskaan katsellut. Olkaa hyvä ja nauttikaa;

Minä nautin eniten Versaillesin linnan kierroksesta, erityisesti sen kauniista puutarhasta. Jotenkin oli jännä fiilis kävellä samoilla käytävillä, jossa on vietetty Ranskan hovin elämää aikoja sitten.

Lisäksi puutarha oli erittäin hyvin säilynyt ja vierailijat päästettiin myös alueille, jotka oli rakennettu jo 1600- ja 1700-luvuilla. Tosin näissä paikoissa oli vartijat, jotka huomauttivat heti, jos astui vaikka nurmikolle.

Myös itse linna oli upea. Pääsimme jonon mukana vierailemaan myös Marie Antoinetten makuuhuoneessa

(ihanat kukka-aiheet koristelussa!), jossa oli avoinna se ovi, jota kautta kuningatar pakeni vallankumouksellisia kuninkaan makuuhuoneeseen, josta heidät sitten seuraavana aamuna vietiin mestattavaksi Concorde-aukiolle...

Kävimme myös monessa muussa paikassa, mutta näistä yllämainituista paikoista halusin kertoa teille enemmän.. Jalat olivat joka päivä kipeinä illalla paljosta kävelemisestä. Ostoksille ehdin myös, mutta niistä myöhemmin.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Ompeluhommia

Tämä on kertomus siitä miksi en tee kenellekään "tilaustöitä".... Poika toivoi itselleen housuja, sellaisia hienoja, joissa on paljon taskuja ja kangaskin saisi olla maastokangasta, tai sitten ruskeaa. Tämä toive esitettiin viime kesänä, tai oikeastaan loppukesästä koulujen jo alettua. Siispä kauppaan ja kankaita katsomaan sekä kaavoja ostamaan. Löytyi mieleinen kaava ja kankaat. Monta kertaa poika muisti kysyä joko housut on ommeltu... Sitten tuli äidille syyskiireet ja kankaat kaavoineen hautautuivat työhuoneen syövereihin.... Josta ne tämän kesän alussa löytyivät... Ja siten alkoi taas se, "joko mun housut on valmiit...". Lopulta äidillä alkoi loma, koti saatiin siivottua ja puutarhakin jollekin mallille. Ja sitten äiti alkoi piirtää kaavoja (onneksi kokoja riitti...!). Ja lopulta päästiin ompeluhommiin. Ja nyt on housut, joissa on etutaskut,

takataskut,

ja mikä tärkeintä, reisitasku, ihan niinkuin iskän housuissa (nekin muuten äidin ompelemat mutta jo vanhat)...

Ja oli muuten viimeset Burdan kaavat, jotka ompelen itse... Tälläiselle satunaiselle ompelijalle tuollaiset pelkät kaavat ovat aika hankalia, eikä kielitaitoa käsitöiden alalta löydy niin paljoa, että osaisin lukea kokoamisohjeet saksaksi, italiaksi, englanniksi tai edes ruotsiksi tai mitä niitä ohjeen kielivaihtoehtoja nyt olikaan. Jatkossa haluan suomenkielisen ohjeen, jotta ei tartte ihmetellä niin kovin paljoa ja purkaa yhtä paljon kun nyt kun huomaa ommelleensa väärin kera kaikkien tikkausten ja muiden... Ja mikä ihaninta, se maastokangas odottaa vielä, mutta koska housut olivat näin hyvän kokoiset teen ne maastohousut pikimiten niin luulisin muistavani kokoamisjärjestyksen...
Pihalla kukkii muuten orvokkeja. Ensimmäiset orvokit, jotka olen saanut kasvatettua siemenestä. Pussissa luki, että jos ne kylvää toukokuussa niin ne kukkivat loppukesästä.

Rakkaat blogiystäväni, kesä on ilmeisesti lopuillaan... Toivottavasti ei kuitenkaan ihan vielä! Aurinkoista kesänjatkoa kaikille!

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Kerrankin ajoissa

Lahjan suhten nimittäin. Äidillä on nimpparit vasta kuun lopussa ja nyt jo on lahjasormikkaat valmiina!

Eli lankana sama Regia Cotton kuin aiemmin keväällä itselleni neulomissa sormikkaissa, lankaa kului 60 g. Havaitsin sormikkaat käytössä niin hyviksi, että tarkoituksena on tehtailla itsellenikin vielä jossain vaiheessa toiset. jos vaikka ehtisin jo ennen syksyä...

torstai 7. heinäkuuta 2011

Pöllömpi juttu

Noh, olenhan minä nyt jotain saanut pisteltyä ja nyt yhden niistä voi jopa esitellä. Eli pistelimme porukalla Kirsille peiton, koska Kirsi on ollut selkäkipuisena jo pitkään. Itse pistelin tälläisen palan

ja lopputulosta voi käydä ihailemassa täällä.

Ja huh hellettä. Meillä on pihalla pari pöytäryhmää, joissa voi istuskella sen mukaan missä on ihana varjo. Tässä etelänpuoleinen aamupalapöytämme. Kohta elämänlanka on kasvanut ihanaksi vihreäksi seinäksi ja sopukasta tulee mun salainen piilopaikka.

Pihalla kukkii jos jonkinmoista. Mm tämä mummin puutarhasta siirretty digitalis kukkii nyt ensimmäistä kertaa.

Kurpitsat ovat niin kauniskukkaisia, että kasvatan niitä ihan jo senkin takia, mutta toisaalta näsitä tulee myös kivoja syyskoristeitakin.

Ja sitten kertomus siitä, kuinka lämpölavan rakentaminen voi mennä pieleen; nämä syötävät kurpitsat saivat siis liikaa lannoitusta ja lehdet ovat aika valtavat. Kuvasta lienee vaikea hahmottaa, mutta lehtien varret ovat yli puolimetrisiä...

Ja kurpitsat tuottavat myös roimasti satoa. En tiedä onko näin runsaalla typellä lannoitettuja kasviksia kovin hyvä syödä, mutta hyviltä ne kyllä maistuvat. Monta kertaa viikossa pitää sukeltaa puskan piikkiseen siimekseen tähyämään olisiko jotain valmista poimittavaa. Jos ei ole tarkka käy näin;

Viikonlopun melontareissun jäljiltä löytyi yksi "reilun" kokoinen 8-pallo-lajikkeen yksilö, vieressä ihan vertailun vuoksi se koko, jossa nämä suositellaan syötäväksi.... Ihan hyvältä sekin kyllä maistui...

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Terveisiä Kaunissaaresta

Nyt on kesäloma alkanut minullakin. Perjantaina työpäivän päätteeksi lähdimme koko perheen voimin melomaan merelle.

Kajakithan ovat olleet vesillä jo aikaisemmin kesällä, kuntomeloimme Savonrannassa joka viikonloppu, mutta nyt kun minun lomani alkoi ja poika palasi mummolasta kotiin, lähdimme ensimmäisen kerran "pidemmälle" reissulle.  Ja pakko mainita tähän väliin, että melontakilometrejä on takana jo yli 100 tälle kesälle!

Sää suosi melojia, joten kävimme moikkaamassa Kristiinaa Kaunissaaressa.Kristiinan kesäparatiisi on entisellä paikallaan entistä ehompana. Ja käsitöitä oli valmistunut jo koko pino. Onneksi ehdimme neulomaan yhdessä, tai minä virkkasin sitä vuodesta 2008 kesken ollutta palavirkkuutani.... Ihmettelimme molemmat minkä ihmeen mielenhäiriön vallassa olen sen joskus aloittanut.

Aika kului ihan älyttömän nopeaan, juttua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa (ja neulottavaa!), mutta Tallholmenin sauna kutsui ja oli pakko lähteä. Pääasia oli, että pääsin vaihtamaan kuulumiset neuletutun kanssa! Ja saattaa olla, että palaamme vielä saarelle tänä kesänä, sillä unohdin kotiin Kristiinalle saarituliaiseksi varatun pikku jutun (kyllä, kaikki Neuleharput tietävät nyt mikä se pikkujuttu on, mutta hysss.... Unohdin SEN käsityökassiini torstai-illan Harpputapaamisen jälkeen...). Siispä toivotaan, että sää suosii vielä toisenkin kerran ja pääsemme käväisemään tuolla ulompana saaristossa.

Mitään uutta valmistunutta ei siis ole esitellä. Palavirkattu jakku valmistuu ehkä joskus, ristipistoihin en ole ehtinyt edes koskea....