maanantai 15. huhtikuuta 2013

Vuoden ympäri avoin puutarha

Mun ihanat ja rakkaat ristipistoilijaystävät yllätti mut viikonloppuna. Meillä on ollut tapana tehdä peittoja toisillemme elämän iloihin ja suruihin. Nyt oli minua elämä kolhaissut niin paljon, että sain omani. Ja niin hyvin minut pistelijäpiireissä tunnetaan, että sain puutarhateemalla tehdyn tilkkutäkin.

Peiton tekoon ovat osallistuneet
                                                       Mia
                                           Marjo  Outi      Pike
                                           Katri     Ressu  Sari N.
                                           Niina    Kirsi     Johanna
                                           Sari S Tarja    Mari

Nimet tietysti siinä järjestyksessä kuin pistellyt palat peitossa. Ressu myös kokosi peiton ja virkkasi perhoset ja kukat. Monilla paloilla oli tarina.
Mia pisteli ylimpään ruutuun puutarhan portin. Portissa lukee Wellcome, mutta se on auki vain niille, joille minä haluan portin avata. Marjolle perhosmalli puhui, niin minullekin, perhoset, kuten myös linnut ja Outinkukkahattuisen linnun raahaama harava ovat puutarhan perusjuttuja! Ilman ötököitä ja lintuja ei puutarhaa olekaan. Myös Piken pistelemät yrtit kuuluvat sinne.
Moninaiset kukat kuuluvat puutarhaan. Tässä peitossa on minun puutarhani tyylisesti paljon erilaisia kukkia, iloisessa sekamelskassa, mutta kaikki kasvavat yhtä kauniisti omilla paikoillaan. Kuvassa Katrin, Ressun ja Sari N.:n taidonnäytteet.
Seuraavalla rivillä ovat Niinan pistelemät kottikärryt, Kirsin pistelemä kukka-asetelma ja Johannan pistelemä penkki. Kaikki yhtä tarpeellisia puutarhan osia. Alarivissä on Sari S.:n kukkakimppu, Tarjan tuoksuherneet. Olen muuten saanut Tarjalta tuoksuherneen siemeniä ja kasvattanut niitä pihallani! Mari oli tehnyt minulle pelargonin kukan, juuri nupusta aukeavan. Tämän kuvan takana on Marin ensimmäinen ajatus siitä, mitä tulee mieleen minusta ja puutarhasta; yllättäen pelargonit! Sama pelargonipistely on muuten Marilla itsellään kotona, ihanaan pieneen koristetyynyyn pisteltynä.

En voi muuta sanoa, kuin että olen todella kiitollinen kaikille peiton tekoon osallistuneille ja kaikille muille hengessä mukana olleille! Peito on ihana ja löytää paikkansa uutena sängynpeittonani, jonka alla voi ottaa päivätorkkuja! KIITOS! Nyt minulla on y,päri vuoden auki oleva puutarha!



  

9 kommenttia:

  1. Mua harmittaa ihan hirveästi, kun en näistä peittoprojekteista tiennyt yhtään mitään. Olisin halunnut osallistua... Pitääköhän tässä lopulta taipua ja liittyä Facebookiin... Olet kyllä peittosi ansainnut ja kaikki ne ajatukset ja myötätunnon, joita jokainen on tilkkua pistellessään ajatellut. Mutta sinua ajattelen usein ja toivon, että sinulle paistaisi onnenaurinko tästä eteenpäin. Ainakin viime viikonloppuna taisimme koko kööri olla auringonpaisteessa, vaikka ikkunasta ulos katsellessa sitä ei ihan heti uskoisi.

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä ja nauti peitosta, tiedän että niin teet :) Viimeistely on todella upea, ei voi muuta sanoa. Kyllä Ressu osaa nuo ompeluhommat(kin).

    VastaaPoista
  3. On kyll niin mahtava peitto että ... Ihania ystäviä sulla on.
    Mä oon vähän kahta mieltä näistä lohtupeitoista, ne siis on kivoja ku moni on mukana tekemässä ja jakamassa huolta. Mutt mä en ehkä haluais lohtupeittoa, muistuis aina tapaus-x mieleen. Ilopeitto olis ehkä kivampi.

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana tämä peitto on kyllä! Ressu todella osaa ommella.

    VastaaPoista
  5. Virpi: sain viikonloppuna ihan riittävästi nauruterapiaa ja oli niin ihana nähdä. Ihana tunne sekin kun tiedän teidän elävän hengessä mukana. Ei se haittaa vaikka ei aina kaikkeen mukaan lähde tai tässä tapauksessa pääse :). Minäkään en tiennyt niistä kahdesta muusta peittoprojektista, jotka olivat vireillä. Nyt kyllä tajusin, että enpä olisi niihin ehtinyt mitään edes pistelemään kun oli sellaista kaaosta koko alkuvuosi.

    Kristiina; mä ajattelen ton peiton niin,että nyt kun olo on todella yksinäinen niin se peitto muistuttaa mua siitä, että mulla on oikeesti ympärilläni iso joukko ihania ystäviä, jopiden kanssa voin jakaa elämäni ilot ja surut. En todellakaan ajatele aina peiton nähdessäni sitä todellista syytä joka sai ystäväni sen minulle kasaamaan.

    VastaaPoista
  6. Hei Virpi !

    Sinun puutarhapeittosi on todella kaunis ja ajatauksella pistelty ja ommeltu,peitto on kuin lämmin halaus ystväviltämme.
    Minäkin ajattelen ihan samoin omasta vaaleanpunaisesta Ruusu ja Kisu-peitostani-sitä katsellessa muistan kuinka paljon ihania ihmisiä minulla onkaan ympärilläni...

    VastaaPoista
  7. Minäkin toivon, että näemme aiemmin kuin kahden vuoden päästä =D.

    Kysyit, että milloin otan tuon apusiiman pois. Tuossa meneillään olevassa projektissa oli viimeinen siiman pätkä käytössä, joten se ei riittänyt aivan alas asti, joten siirrän sitä aina, kun saan yhden 10 rivin pätkän valmiiksi. Jos siimaa on riittänyt koko projektiin, niin poistan vasta viimeiseksi ennen pesua ja silitystä. Aluksi pätkin siiman yhden tai kahden sarakkeen mittaiseksi, mutta ne siiman päät meinasivat aina karata tai muuten tarttuivat pistelylankaan ym. että kätevämpi on, jos yhtenäisellä siimalla saa koko projektin ruudutettua. Joissain jättitöissä on kyllä mahdotonta, mutta niitä harvoin pistellään niin, että koko alue on työn alla.

    VastaaPoista
  8. peitto on niin sinun näköisesi, lintuineen, kukkineen perhosineen ja yrtteineen.
    Oli ilo ja kunnia saada tehtäväksi kasata se.
    päästää mielikuvitus valloileen.
    Ommellen sentään puutarhan osaan tehdä, vaikka muuten niissä asioissa on peukalo keskellä kämmentä..tai jos edes sielläkään. Mutta ei tämäkään peitto olisi syntynyt ilman meidän ristipistelijöiden tiivistä yhteisöä. Ja kieltämättä tuo fb auttaa paljonkin näiden asioiden hoidossa..winkwink Virpille :D

    VastaaPoista
  9. Oh, miksi KristiinaS arvelee, että kyseessä olisi lohtupeitto? :D Tsemppipeitoksi me Maijan peiton nimesimme, ja se sama nimitys sopii varmasti sinunkin peitollesi!
    Taidat jo päästä kiinni oikeisiin puutarhahommiin, päätellen siitä, että jopa täällä periferiassa alkaa jo lumet sulaa... Mutta kiva ajatus kyllä, että nyt on puutarha läsnä kesät-talvet, peiton muodossa - puutarhaunelmia :).

    VastaaPoista