Utopia-nimitys tulee siitä, että tässä puutarhassa kasvaa vain halutut kukat siellä mihin ne on laitettu kasvamaan, rikkaruohoja ei näy....
Rakennustyömaa jatkuu tänään ympäristön rakentamisella, se pieni kalastuslampi olis tarkotus saada tehtyä. Säät suosii kyllä tätä projektia; ulkona sataa vettä ja taivas on niin tasaisen harmaa, että tuskin se sade ihan heti loppuu.
Onpas hauska :)
VastaaPoistaOn tuossa ollut näpertelemistä, mutta on kyllä hieno lopputulos :).
VastaaPoistaMitä ihmettä!:)
VastaaPoistaOsaat kutoa, tehdä ristipistoja,olet ilmeinen viherpeukalo ja vielä tälläisiä mahtavia
mini-talojakin rakentelet!
Tuo on aivan upea,varsinkin polku jonka reunoilla on kukkia jäi mieleen..
Kauniit nuo vihreät sukat,ihan kuin smaragdia .
Ei tää voi olla aito... hieno! Tässä loppuis jo meikäläisen sorminäppäryys kesken, ja hermot.
VastaaPoistaNo on hauskannäköinen pienoismaailma :).
VastaaPoistaAi niin, siitä kertomastasi uskonnonopettajasta: Joskus ei vaan osu open kanssa kemiat yksiin. Kun menin lukioon, olin tottunut saamaan äikästä aina kymppejä. Lukiossa minulla oli äikänope, joka sitkeästi arvosteli aineeni asteikolla 6-7. Olin hämmentynyt, miten taitoni olivat niin romahtaneet. Todistukseen sain kyllä aina 9 tai 10, mutta se johtuikin rakkaudestani kielioppiin, luulisin. Eli kokeet nostivat numeroa, vaikka open mielestä kirjoitinkin avuttomia aineita.
Joka tapauksessa: aikoinaan kirjoitin molemmista yo-aineistani 98/99 pistettä - pisteet säilyivät vielä yo-lautakunnassakin. Silloin kyllä kävi mielessä, että nyt sai ope pitkän nenän :D.
Sama toistui yliopistossa, jossa opiskelin ylimääräisenä sivuaineena tiedotusoppia. Siellä yksi opettaja reputti tenttini, vaikka muut antoivat hyviä pisteitä. Sainpa senkin tentin sitten lopulta läpi, kun tentaattori vaihtui :D.