Melontakauden päätös

Viime viikonloppuna oltiin melomassa syksyisissä tunnelmissa.

Päästiin matkaan vasta lauantaina iltapäivän puolella, silloin kova tuuli laantui ja me kauhoimme Espoon Suvisaaristosta etelään ja Gåsgrundetille. Saari on suosittu retkeilysaari saunansa takia ja niin tälläkin kertaa, emme olleet yksin. Onneksi saari on iso ja sinne mahtuu hyvin paljonkin porukkaa. Saunaankin päästiin, tosin vasta sunnuntaina aamupäivällä koska emme jaksaneet jonottaa lauantai-iltana.

Tuuli oli jo merellisen viileä ja vaati huomiota pukeutumiseen. Joutsenen taukotakki on todettu useasti hyväksi ja tarpelliseksi varusteeksi syksyllä tai aikaisin keväällä retkeillessä, ihan kuin talviretkeilyssäkin.

Merivesi alkaa olla niin kylmää, että melontakausi alkaa olla meidän perheen kohdalta ohi. Varsinkin kun joukostamme yksi ei mahdu märkäpukuunsa (se on kutistunut kaapissa). Eli turvallisuusnäkökulmiin vedoten julistan melontakauden päättyneeksi tältä kesältä.

Ristipistot eivät ole edistyneet, mutta olen saanut melottua yhdet lyhytvartiset varpaanlämmittäjät, lankana Janne ja langankulutus 80 g, näistä kuva myöhemmin.

Ja tallilla olen viettänyt aikaani aivan valtavan paljon, ihanan Silvertin kanssa.

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille  ja kiitos ihanista kommenteista, joita olette jättäneet todella paljon.