sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

My precioussss

On vaarallista tuntea Neuleharppuja. Varsinkin jos haluaa vähentää omaa varastoaan. Sen tulin jälleen viime torstaina todenneeksi kun tapailimme Jumbossa extraharppuilun merkeissä. Minä, langanostolakkolainen, ostin lankaa, tosin ihan humanitaarisista syistä. Harppuystäväni, Wollmeise-fanaatikko Drucilla, oli saanut ylläripaketissa väärän värisiä lankoja ja kauppaili niitä omakustannehintaan. Ja toinen Harppu, Nele, myy varastoaan pois muuton alta. Siinähän se sitten oli, Harppu auttaa Harppua ja niin kilahti eurot kavereille ja minulle pöllähti lankaa tilalle, tosin Neleltä ostetut sukkalangat saapuvat vasta ensi viikolla ja ne kirjataan plussaksi vasta ensi kuun saldoon... Nämä oikeanpuoleiset ovat nyt niitä lankoja, joita jotkut keräävät koko väriskaalan ja pitävät kotona lasivitriinissä ja hokevat "My Preciousssss".
Punaisesta kerästä on tarkoitus tehdä ferrarinpunainen villapaita, joka sopii takin alle. Huivi-vahvuista 100% merinoa, n. 300g. Pääsee kyllä puikoille, kunhan helteet helpottavat. Ja nyt kun sää lämpenee olen aloittanut myös villasukkien neulomisen. Sinivihreä kerä on toinen WM ostokseni 150g sukkalankaa, josta aloitin heti koemielessä neulomaan sukkaa Neulomon sukkakirjan ohjeen mukaan. Erittäin mukavan tuntuista neuloa, pakko myöntää. Ja nuo oranssikeltaiset kärjestä aloitetut sukat, niistä tulee Harppusukat. Aikamoinen startiitti siis vallannut. Ja jonkinlainen hulluus myös. Harppusukat ovat ensimmäiset sukat, jotka neulon samasta kerästä yhtä aikaa. Tuo harppusukkien kerä on keritty käsin sellaiseksi, että lanka juoksee sekä kerän sisältä että ulkoa (Nelen puuhailuja muutaman vuoden töllisteltyäni hallitsin homman). Näin saan toivottavasti langan kulumaan kokonaan näihin sukkiin... WM-langat kerin Sansuin vyyhdinuita ja Nelen kerijälaitetta hyödyntäen Jumbon tapaamisessa.... Kyllä, ohikulkijoilla oli ihan mielenkiintoisia ilmeitä.

Jotain valmistakin olen saanut aikaiseksi. Ensinnäkin tavissukat Regia Cottonista ihan itselleni. Sää on ollut niin viileä, että näitä on jo ehditty paljon käyttää. Langankulutus mahtavat 65g.

Pojalle valmistui koulunaloituspaita tälle vuodelle. Tennesseetä varastosta ja pojan valitsemissa väreissä.
Lankaa tähän kului 415g, eli juuri ja juuri olen kuukauden langankulutuksen kanssa miinuksella ostoista huolimatta. Alkukuusta valmistui nimittäin kaksi pellavaista pesukinnasta, joita en tietenkään muistanut kuvata, menivät lahjoiksi ja lankaa niihin kului yhteensä 100g.

Ristipistojakin olen ehtinyt väsäämään. Juhannuksena pistelin LHN:n kuukaisisamplerin kesäkuu.
Tästä jäi vielä viimeistelu uupumaan, mutta sitten joskus pidän viimeistelypäivän.... Pihalla kukkii yhtä jos toistakin.
Nämä mummin pihasta siirretyt liljat (tiikerinliljat?) ovat nyt kauneimmillaan. Niille pitäisi vain keksiä parempi paikka. Ihanaa kesänjatkoa kaikille. Puutarhurilla pitää kiirettä, mut nyt kun olen lomalla toivon ehtiväni päivitellä vähän useammin.

6 kommenttia:

  1. Paidasta tuli hieno! Kyllä kelpaa pojan mennä taas syksyllä kouluun.

    Äidilläni oli tiikerililjoja, mutta minulla ei jostain syystä ole. Vaikka olisivat ihan oikean värisiäkin...

    Hermostuin vuodatuksen jatkuviin ongelmiin ja perustin blogin tänne bloggeriin. En kyllä osaa yhtään käyttää sitä, joten avunpyyntöjä saattaa tulla ;)

    VastaaPoista
  2. Ihana pistely, siinä on kauniit värit! Voi miten nuo liljat ovat kauniita, on niin mukava nähdä aina puutarhakuviakin.

    Ahkerasti olet neulonut! Villasukat ovat tarpeen kyllä melkein joka päivä :)

    VastaaPoista
  3. Nättejä liljoja! Mulla on kyllä semmoinen aavistus, etteivät nuo olisi tikruja, että ne olis kirjavampia ja hennompia? Tai mulla ainakin oli, kunnes isäntä yksi kesä leikkasi niiden alut nurmikon mukana - eivät nousseet enää :(. (Samoin kävi rakkaudella vaalimilleni keltaisille liljoille, jotka olin siirtänyt edellisestä kodistamme. Se tosin oli mun syy, kun sanoin isännälle, että "ei siellä omenapuun juurella mitään ole, kuin rikkaruohoja vaan - että vedä vaan siimaleikkurilla..." Heti, kun isäntä oli käynyt leikkaamassa, juolahti kyllä mieleeni, että olihan siellä...) Meidänkin mummolla oli tikruja, ja sen muistoksi täytyis kyllä hommata ko. liljoja uudestaan. Sopisivat tämmöiseen maalaispihaan.

    Hienoa, Virpi: pakkohan sitä on ystävää hädässä auttaa, ja keventää hänen lankavarastojaan :D.

    Söpön kesäinen pikkupistely, ja komia pojan villis! - Ja kyllä villasukkia kaivataan kesäisinkin, ainakin sadepäivinä :).

    VastaaPoista
  4. Melkein sanoisin, että villapaitoja ja -sukkia tarttee jo nyt =D. Varsinkin jos rannalla meinaa tareta, kylmä tulee jo pelkästään lasten pulikointia katsellessa... Ihana pistelys, ihanan kesäinen.

    Laitoinkin tuoreet kuvat susiseinistä (huom. monikko), että voit esitellä neuloville ystävillesi =D.

    VastaaPoista
  5. Luulenpa, että tosiaan ovat keisarinliljoja? Meillä on liljakukkoja ollut välillä, mutta yleensä tuolla pihan puolella, ei onneksi vielä tuossa kuistin ikkunan alla (en tiedä, miksi eivät yleensä siihen "eksy"). Siinä siis vielä liljoja on. (Siitä kun ei nurmikkoakaan leikata, kun on keskellä soraa :D.) Meillä tuolla pihan puolella myös myyrät ovat syöneet liljojen sipuleita, vaikken olisi sitäkään uskonut, ne kun kuulemma yleensä ovat myrkyllisiä?

    VastaaPoista
  6. Hauska tuo otsikko. :) Olen meidän teinin kanssa viikon sisällä katsellut "Lotrit" kaikkine dvd-extroineen ja ollaan aika paljon harrastettu noita siteerauksia...
    Kivoja käsitöitä nuo kaikki!
    Meillä on samantyylisiä liljoja ja niitä olen kutsunut ruskoliljoiksi, mutta eivät ehkä ole samoja kuin nuo. Mutta minustakin tiikerililjat ovat sellaisia roikkuvan mallisia.

    VastaaPoista