Melontakauden päättäjäiset

Niin ihanaa aikaa kuin syksy onkin ja säiden viileneminen tervetullutta niin haikeana lopettelin melontakautta tältä kesältä. Viikonloppu oli kaunis ja tällä kerttaa kajakin kokka kolahti rantaan Espoon kaupungin ulkoilusaaressa, Gåsgrundetissa. Saari on erittäin suosittu, johon vaikuttaa monikin asia. Kesällä sinne pääsee reittiveneellä, joka tosin lopetti kulkemisen jo alkukuusta. Saaressa on myös veneilijöille rakennettu laituri aallonmurtajineen,

joka on mielestäni todella ruma! Siis karseat maisemat! Tuo koko ranta on rakentamalla rakennettu.

Saaressa on myös sauna, joka on veneilijöiden kunnostama, hyvät löylyt siitä saimme tälläkin kertaa ja pulahdimme meressäkin, vaikka vesi oli jo todella kylmää (12 asteista).

Saunan ranta on kaunis ja ihana hiekkaranta jatkui niin pitkälle kuin noilla lämmöillä kykenin kahlaamaan...

Tuota veneilijöiden karmeaa laituria lukuunottamatta saari on todella kaunis, maisemat ovat aavalle merelle.

Syksyn punastuttamat pihlajanmarjat loistivat kauniina.

Ja minä ehdin tekemään muutaman lehdenkin syksyiseen liinaani ja mies otti (pyytämättä ja yllättäen) kuvan kuinka pistelen lauantaina hieman epäergonomisessa asennossa teltan vierustalla. "Kun haluan kuitenkin laittaa kuvan blogiini jostain oudosta paikasta, jonne olen ristipistoni raahannut..."

Oikein edullinen kuva siis minusta, joten ajattelin kuitenkin päättää tämän postauksen johonkin kauniinpaan kuvaan.... Eikö ole ihmeellistä kuinka merellä puut voivat kasvaa suoraan kalliolta. Ja vielä kun ottaa huomioon millaista tuulta ne joutuvat kestämään!

Ja PS. Menomatkalla lauantaina vierailin jälleen Soukan Menitan outletissa. Ja kyllä vaan, ostin sieltä jotain.... eihän nyt hyvää tilaisuutta voi jättää käyttämättä kun muutoinkin ajettiin ihan viereen. Ja tällä kertaa pääsin kauppaan vielä ihan yksikseni, sillä mies ja lopen kyllästynyt jälkikasvumme odottivat autossa. Mutta mitä ihanaa ostinkaan.... Sen saatte tietää seuraavassa postauksessa....