tiistai 24. huhtikuuta 2012

Ihan koukussa

Kristiina kävi jälleen Tallinnassa ja toi tullessaan minulle muutaman Cloverin koukun. Pakkohan niitä oli sitten testata kun olen niistä niin paljon kaikkea hyvää kuullut. Ja totta tosiaan kyllä ne olivatkin mukavia. Minä aloitin uuden liinan virkkaamisen, valmiin liinan kuva näkyy lehdessä, se punavalkoinen. Virkaaminen sujui kuin tanssi.

Poika kokeili vähän isompaa koukkua ja aloitti virkkaamaan vihreää peittoa Salaeläimelle. Ensimmäinen peito valmistui eilen ja hävisi myös ulkoilureissun aikana. Nyt on jo aamulla ennen kouluun lähtöä virkattu uusi peitto ja aloitettu mattoa... kuvia sitten kun projekti on valmis... Voin sanoa, että itsellä virkkausinto vain kasvoi näiden uusien koukkujen myötä. Ja samalla ymmärsin, että vanhat koukkuni ovat olleet väärää kokoa, siksi virkkaus on ollut niin hankalan tuntuista... Kiitoksia taas Kristiinalle kuriirina toimimisesta!  Koukussa olen myös äänikirjaan...

Tuo Kiven Seitsemän veljestä on jo tarinana ihan omaa luokkaansa, mutta Antti Pääkkösen lukemana se on aivan ehdottoman hyvä! Suosittelen. Hauska on myös tuo Kaari Utrion Kalevan tyttäret. Suomen naisen historiaa. Mulla taitaa olla nyt joku historiakausi meneillään...

Meidän pihalla ei kuki vielä mitään vaikka monet ovat jo parin viikon takaa näytelleet ihania kukkimiskuvia... Tuo ylempi kuva on aurinkoisimmastani kukkapenkistä. Ja alemmassa on aurinkoinen pensasaidanaluenen, eteläsuunnassa...

Parasta antia edustavatkin nämä kauopasta ostetut narsissit.

 Sisällä sen sijaan kukkii...

Yksi tomaatti.

Pari talvehtinutta pelargoniaa

ja anopinhammas (haisee muuten aika pahalle).... Siis EDIT: kukka on anopinkieli, ei -hammas, joka sellainenkin tästä talosta löytyy...

7 kommenttia:

  1. Oletkos, hml, varma, että tuo on anopinhammas?! Mulla on semmoinen tuuhea ja matala - eikä kyllä ole kukkinut, tuuheentuu vaan, on oikein monikerroksinen. Minä en noista nimistä niin tiedä, mutta kun anopilta tuon sain, sanoi, että anopinhammas se on :). Anopinkielet on äidillä tuommoisia pitkiä( - joskaan eivät vaaleareunaisia, mutta niitähän on eri lajeja, ja äidillä on pimeä olkkarikin, joten väri pysyy kaikissa kukissa aika tummanvihreänä.)

    Hevostyö oli piiiiiiiiiiiiiitkästyttävä tehdä; suosittelen käyttämään käsinvärjättyjä lankoja tai muita vaihteluita, ettei turhaudu :D. Mun kun täytyi tyytyä tuohon tyttären värivalintaan. Vaikka lopputulos on kyllä aika kiva. (Minä sain päättää kehyskankaan, kun tyttärelle ei kelvannut oikein mikään. Tässä valitsemassanikin oli aluksi hänen mielestään liikaa väriä, kun oli punaisia marjoja. Ei oo tullu äitiinsä värimaun suhteen :D.) Mitä, jokos sulla on se mun varaama työ valmiina, että saan ostaa mallin? ;D (Älä vaan unohda, että täällä olis innokas kierrättäjä sitten...)

    VastaaPoista
  2. Jep jep, virkkaamisen ilo löytyi Cloverin koukkujen myötä täälläkin. Nyt vaan keräämään koko sarja... ;D

    VastaaPoista
  3. Hmm, anopinkieleksi minäkin tuota sanoisin... Lieneekö sama asia?

    VastaaPoista
  4. Kyllä hyvät työvälineet ovat tarpeen :)

    Meillä kuunneltiin äänikirjoja pitkillä automatkoilla kun pojat olivat pieniä, mutta minä en oikein osaa kuunnella niitä. Luen mieluummin.

    VastaaPoista
  5. Vähäisellä kasvitietoisuudellani sanoisin myös, että tuo lienee anopinkieli. Anopinhammas on matalampi, sitkeä kasvi myös se, mutta en ole nähnyt sen ikinä kukkivan (ja minulla on ollut sellainen jo vuosikausia - melkein voisi sanoa vuosikymmeniä...)

    Pitääkin joskus kokeilla tuollaista koukkua, jos se olisi "käsiystävällisempi" kuin nuo metalliset joita nyt on täysi sarja, muutama koko jopa useampana kappaleena...

    VastaaPoista
  6. Juu, siis anopinkielihän se tosiaan on. .. Sellainen hammaskin löytyy, kuinkas nyt ajatuksissan nuo sekoitinkaan...

    VastaaPoista
  7. Neulomista on pidetty välineurheiluna mutta kyllä virkkaaminen sitä on. Clover Soft Touch koukut on niiiin hyviä. On myös muitakin ergonimisia koukkuja, jotka varmasti ovat hyviä nekin, esim. paksu varsi saattaa olla hyvä määrätynlaiselle kädelle jne.

    VastaaPoista