maanantai 30. tammikuuta 2012

Lankaa kuluu

Laskeskelin tuossa alkuvuodesta, että jos haluan lankavarastoni tänä vuonna alle 40 kg:n niin lankaa pitäisi kuluttaa noin puoli kiloa kuussa. Hieman jäi tämän kuun tavoite, sillä olen keskittynyt melko paljon ristipistoiluun. Keväinen tauluni onkin edistynyt hieman.

Poikani kuitenkin ilmoitti eilen tarvitsevansa uuden kaulurin, koska vanha oli jäänyt pieneksi. Siispä kaivoin jämälankakorista 200g Dropsin SilkeAlpacaa ja kilkuttelin pikavauhtia kaulurin,joka olikin oikein mieluinen mutta unohtui kuitenkin aamutohinassa kotiin... Ehkä huomenna kauluri pääsee koulumatkallekin mukaan... Samalla huomasin, että lapseni on kasvanut.

Kuinka sitä huomaa vasta vaatteista, että lapsi kasvaa. Nyt, kun pakkaset paukkuvat myös täällä eteläisissä osissa maata, kelpaa jopa lapselle päälle villavaatteet. Vaan kun ne ovat jääneet pieniksi... Vaikka syksymmällä tuokin liivi vielä sopi ihan vallan mainiosti. Onneksi varastosta löytyi vielä mieleisiä värejä vironvilloja, siinä seuraava projektini siis.

Neuloin myös sukat, kokoa n 40-41, lanka Pirtin kehräämön sukkalanka 130g.

Nämä ovat putoussukat (taas). Ratsastuksenopettajalle pitää nimittäin leipoa kakku, jos putoaa tunnilla hevosen selästä. Valitettavasti leipomistaitojani osaavat kunnioittaa ainoastaan tallin hevoset, joille tekeleeni ovat aina hyvin maistuneet. Siispä päätin tälläkin kertaa ilahduttaa opeani putoussukilla, jotka menevät tällä kertaa open miehelle Petelle, koska Liisa-ope on jo saanut aika monet sukat... Tosin reilun kahden viikon takainen kierähdys-pyörähdys-volttini hevosen selästä eri puolelle estettä kuin hevonen oli niin hieno ja vakuuttava, että Liisa sanoi ettei tässä tapauksessa voi puhua putoamisesta. Kopsahdin nimittäin kauniisti tasajalkaa juuri toiselle puolelle estettä kuin hevonen, hajoittamatta estettä, kauniisti niiaten. Ei siis edes jaloissa tärähtänyt se laskeutuminen. Siitä syystä putoussukat siis Petelle, ettei tuoreen iskän jalat palele vauvaa hoidellessa.

Pakkasterveisiä täältä Vantaalta,

kasvihuoneeni näyttää kauniilta myös talvella...

7 kommenttia:

  1. Mä nauroin ääneeni kun kuvittelin mielessäni tuon sun "putouksen" - taidokkaasti tehty :))))
    Ihana kevätliina tulossa! Edesmennyt äitini teki noita liinoja kanssa Aida -kankaalle mutta mun kärsivällisyys ei riitä :(
    Teillähän on lunta vaikka kuinka. Toivottavasti ei kovia pakkasia.

    VastaaPoista
  2. Voih miten sulla sataa miinuksia ja ristipistotkin etenevät! Kade. Kuule, se Queen-musikaali: jutellaanpas asiasta torstaina, eikös?

    VastaaPoista
  3. Niin se lankavarasto supistuu, kunnes... :D

    VastaaPoista
  4. Taitavasti pyörähdetty ja kierähdetty hevosen selästä, kun jalolleen tipahdit. Kaunis ja lämmin on kauluri, ristipistoliinasta tuleekin keväisen kaunis.

    VastaaPoista
  5. Kyllä mä itekseni sitä sun ns. sarjakuvaputousta hihittelin. Kuvittelin siis, ett sä jäit ilmaan roikkumaan ku hevonen jatko matkaansa ja sitt sä huomasit sen ja tulit alas tassuilles kuin kissa:)
    Tarviiks tommonen kasvitalo rakennusluvan? Meinaan on aikas iso, enkä mä naapurina ehkä sitä nyt niin nättinä pitäis, talvellakaan . . .
    Katselin ristipitolehtiä tossa yks päivä mutt en mä tuo sulle semmosta ku sull on niiiiin paljo jo kivoja malleja.

    VastaaPoista
  6. Kommenttina Kristiinalle; kasvihuoneeseen tarvittiin toimenpidelupa eli naapureilta nimi alle paperiin ettei niitä haittaa, se kun on liian lähellä rajaa. Naapurit on muuten oikeesti sitä mieltä, että se on kaunis kesällä. Ja tää meidän piha yleensäkin ku tää on nykyään niin vehree....

    VastaaPoista
  7. Aha, okei. *nolo* ku oon sitt se hankala naapuri;)

    VastaaPoista