Reissulla rapakon takana

 Niin sitä tuli jälleen kerran piipahdettua eteläisessä naapurimaassamme ja sen kauniissa pääkaupungissa. Tällä kertaa ihan perhematkalla, joten loma sisälsi niin kahvilahetkiä kuin museovierailunkin.

Saatte arvata kuka söi marenkia kahvilassa... Gluteeniton tarjonta on vielä hieman lapsen kengissä, mutta tietoisuutta on jo. Toivottavasti jatkossa tarjontakin lisääntyy.

Tämä oli museo jota voi suositella! Paikka on pieni ja sisäänpääsy vain oppaan johdolla. Toisaalta opasta siinä tarvitaankin, sillä juuri ne kertomukset ovat tämän museon Juttu. Museovierailulla pääsee tutustumaan Hotelli  Virun kerrokseen 23, kerrokseen jota ei ole ollut olemassakaan. Ja kurkkaamaan sekä hissinkorjaajien työhuoneeseen,

Suom; Kopiokonehuoneeseen saapumiseen tarvitaan johtajan kirjallinen lupa!

että KGB:n operaatiokeskukseen.

Teksti KGB:n huoneen ovessa; "Täällä ei ole mitään".

Oppaamme Maire KGB:n huoneessa, esittelemässä kameraa, jolla voitiin ottaa kuvia pienestä tirkistysrei´ästä.

Lämpimästi suosittelen tätä museota kaikille historiasta vähänkään kiinnostuneille. Museo on suosittu ja yhdelle kierrokselle mahtuu mukaan parikymmentä ihmistä. Kannattaa ilmoittautua ennakkoon ja varata paikka ajoissa. Me pääsimme paikkaa varaamatta mukaan, koska osa ennakkoon paikan varanneista ei tullutkaan paikalle. Liput maksavat 5 e hotellin asiakkaille ja 7e muille.

Satama, hotellin "katolta" kuvattuna.

Hotellin historiikista on kirjoitettu myös kirja, jonka ostin isälle lahjaksi, kirjan on kirjoittanut Sakari Nupponen. Suosittelen myös kirjaa luettavaksi.

Ja niin, eihän Tallinassa voi oikeastaan käydä jos ei piipahda kaupungin mahtaviin käsityötarvikeliikkeisiin. En oikein vieläkään voi uskoa sitä mahtavaa valikoimaa, joka tuossa lahden takana on tarjolla. Kangaskaupat ovat valtavan kokoisia, muutkin kuin Karnaluks. Siispä ostoksilta ei tälläkään kerralla vältytty.

Täsmäostos Regia Silkiä (2,80e/kerä), jotta saan neulottua kutittamattoman puseron aikaisemmin ostamani lankojen ja tämän värin sekoituksena. Tämän työn valmistumista odotan innolla! Ja KnitPron sukkapuikot yht 17e).

Pitsinauhoja (1-1,95 e/2 m), nappeja (n 5 snt/kpl) , lajitelma vetoketjuja (yht 1 e), silkkiruusuja (11 snt/kpl), DMC:n lankoja (45 snt/kpl) sekä pidike ompelukonepuolille (9.4 e) ja 10 uutta puolaa (2,20). Tässähän tätä tuomista tälläkin kerralla. Suklaata ja karkkia tuli kans, mut niitä en kuvannut, aika vähän niitä kuitenkin tällä kerralla.

Matkakäsitöinä valmistui pipo ratsastuskaverille Pirtin kehräämön 100% villalangasta ja sukat miehelle kokoa 43. Lankaa kului 75 g pipoon ja 115 g sukkiin. Nyt ei muuta kuin lisää neulomaan, jotta saan lankasaldoa taas enemmän miinukselle.

Ja niitä hevosia, seuraavassa postauksessa, varmasti!

Pisteltyjä

Lokakuun kuukausipistely on pistelty, mutta viimeistely odottaa oikeanlaista taustakangasta.

Jospa sellainen löytyisi huomenna Tallinnanreissulta? Alkukesästä pistelin myös pari palaa erääseen hääpeittoon.

Valmis peitto on esitelty täällä. Kovin kummoista ei siis ole nyt saatu valmiiksi, mutta jotain kuitenkin. Viimeaikoina on kulunut aikaa niin paljon hevosen selässä ettei juuri muuta ole ehtinyt. Ehkäpä seuraavaan postaukseen saadaan jo vähän hevostelukuviakin...

Niin ja jännityksellä odotellaan myös uuden ristipistoverkkokaupan avautumista perjantaina. Käykäähän kurkkaamassa Emmulin blogia ja avajaistarjouksia!

Iloa ja valitusta

Meillä oli viikolla Neuleharppujen tapaaminen, kuten aina kuun ekana torstaina. Tällä kertaa kaukaisin vieraamme otti osaa tapaamiseen Australiasta. Nelehän se siellä Skypen välityksellä meille vilkutteli ja kertoili kuulumisiaan. Harmi vaan kun aika heittää niin paljon meidän ja Australian välissä, mutta se ei tainnut paljon yötyötä tekevää haitata.

Tapaaminen oli ihana, paljon hyviä ystäviä, paljon ihania sukkia ja huiveja puikoilla. Selkeästi syksy on tulossa. Tapaamisessa oli pitkästä aikaa mukana myös KristiinaS, joka on kotiutunut mantereen puolelle kesäkoijastaan ja toi tullessaan minulle yllärinä, syyslahjana, ihanan virkatun pussukan!

Pussukka sopii moneen, projektipussukaksi tai

eväiden kuljetukseen. Ja niin ihanan sininenkin se on. Oikein merellinen, mulle tulee tästä pussista heti Kaunissaari mieleen, vaikka sitä ei siellä olekaan virkattu. Kiitos kaunis Kristiina! Luulen, että eväspussukaksi se päätyy, sillä eväitä kuskaan joka päivä töihin.

Neuloin tapaamisessa sukkia, jotka tulevat tod. näk. pojan opelle jouluksi. Lanka on Itävallasta kesällä ostettua, ihan mukavaa neuloa ja kivat värit. Lankaa kului 80g, eli vähän on vielä jäljellä. Sain jopa väriraidatkin kohdistettua, loppuun asti, vaikka ei se kuvasta näy...

Viikonloppukin hujahti taas kauhealla vauhdilla. Missäkö olen aikani viettänyt? Pesten ziljoona kukkaruukkua ja järjestämällä ne juuri puhdistettuun kasvihuoneeseen kevättä odottamaan.

Ja pinoamalla 4 kuutiota klapeja ensi talvea varten. Ainakin 2/3 noista klapeista pinosin minä. Ja nyt on olo kuin maratonin juosseella. Tai en tiedä, en mä pystyis mitään maratoneja juoksemaan, mutta noin vertauskuvallisesti... ;)

Eikä tässä vielä kaikki. Seuraa varoitus nro 2 Any-sukkalangasta. Tänä kesänä neulotut, muutaman kerran ennen tätä ja eilistä päivää jalassa olleet sukatkin näyttävät maratonin juosseilta. Se on varma, etten tätä lankaa enää ikinä hommaa mistään syystä tai hinnasta mihinkään projektiin.

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille, sukista huolimatta!