maanantai 28. helmikuuta 2011

Tunika

Sain valmiiksi tälläisen tunika-mallisen kaarrokeneuleen Dropsin SilkeAlpakasta. Kuva on tosi huono, koska neuloin tämän äidilleni ja pääsen kuvaamaan sen paremmin vasta kun äiti ja iskä seuraavan kerran tulevat käymään...

Aivan ihanaahan tuo lanka on, paksua ja nopeasti neuloutuvaa. Mutta lopetettu laatuhan tämäkin on. Vuosi sitten ostin pariin neuleeseen kokeeksi kun kuulin, että se lopetetaan. Harmi sinänsä, ihan kiva lanka. Vähän jäi jämiä molemmista langoista ja ne neuloutuvat taatusti pipoiksi ja muiksi vastaaviksi lämmikkeiksi ajallaan. Dropsin sivuilla oleva mallineule oli neulottu vaaleammasta langasta ja kaarrokkeen kohokuvio näkyi siinä paremmin kuin tässä tummassa versiossa, ehkä saan paremman kuvan sitten kun paita on äidin päällä.

Lankaa tähän neuleeseen kului tasan 650g joten lankavarastoni on supistunut reiluun 45 kg:aan! Pikainen laskutoimitus osoitti, että tällä neulomistahdilla koko varaston tuhoamiseen kuluu n. 5 vuotta....

torstai 24. helmikuuta 2011

Lämmikettä varpaille

Päänsärky on vihdoin hellittänyt ja flunssakin alkaa olla parantunut. Siispä on aikaa neuloa kun elää täällä äidin täyshoitolassa. Sain siis valmiiksi sukat pojalle,

lankana Lana Grossa Allegro, KnitPron sukkapuikot nro2 ja lankaa kului 65g, neulottu kärjestä aloittaen.
Lomasää on kirpeää pakkasilmaa, mutta se ei ole meitä estänyt ulkoilemasta. Maisemakuvia seuraa myöhemmin, sillä mies ei suostunut siirtämään eilisiä retkiluistelukuvia tälle koneelle ja minusta ei siihen vaativaan suoritukseen ole....


keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Vanhoja tilkkupeittoja

Nyt kun olemme vierailemassa vanhempieni luona Savonrannassa kaivoin kuvattavaksi pari vanhaa tilkkupeittoa, jotka olen tehnyt ennen blogielämääni. Tässä on ensimmäinen tilkkupeittoni ja lähes ensimmäinen tilkkutyöni. Ennen tätä tein vain muutaman patalapun harjoituksena.

Peitto on tehty äidilleni 50-vuotislahjaksi. Laivojen kuvat ja ankkurit, liput sekä narut ovat jämiä kankaasta, josta ommeltiin verhot vanhempieni veneeseen. Kirjoin peittoon päivämääränkin, koska se on saajalleen annettu. Itseasiassa olen kaikki isommat tekeleeni tällä tavalla nimikoinut.

Isä, innokas kalastaja, sai 60-vuotislahjaksi tälläisen kalapeiton vuonna 2008.

Kalat on tehty joko päällikeompeluna, silmät ovat nappeja ja vihreät "heinät" ompelukoneesta löytyviä koristeompeleita.

Osa kaloista on kirjottu kirjovalla ompelukoneellani suoraan peittoon.

Tilkkutyöt ovat kivoja ja nyt minulla on suuri haaste edessäni kun pitäsi tehdä omaan käyttöön uusi päiväpeitto. Edellinen, vuonna 2001 valmistunut, kun on kulunut puhki, niin paljon se päällä on köllötelty!

tiistai 22. helmikuuta 2011

Putoussukat

Ihanan nopeasti neuloituivat tavissukat kärjestä aloittaen KnitPron sukkapuikoilla nro2 lankana HotSocks Luxor, langankulutus 78 g, koko n 38.

Sukat menevät ratsastuksenopettajalleni Liisalle viime viikoisen putoamisen seurauksena. En siis todellakaan ehtinyt sanoa "Laskeudun" ennen kuin kopsahdin maneesiin.... Ehkä sitten ensi kerralla... Opelle on tapana viedä pullo siideriä näiden nolojen kopsahtelujen jälkeen, mutta olen tässäkin suhteessa erilainen nuori ja vien tällä kerralla sukat. Viimeksi, vajaa 2 vuotta sitten taisin viedä jotain juomapuolta kun oli vappu ihan siinä hollilla... Nyt on puikoilla sukat pojalle ohuesta sukkalangasta.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Valmistuihan se sitten lopulta!

Tammikuussa Neulomossa alkoi "neulon vain itselleni"-kuukausi. Pitkään mietiskelin minkä niistä miljoonista projekteistani ottaisin työn alle ja päädyin lopulta Dropsin SilkeAlpaca-lankaan, joka on odottanut rohkaistumistani vuoden verran. Tämä on nyt taatusti hienointa lankaa, mitä koskaan olen neulonut. Lopputuloksestakin tuli sitten lopulta tosi ihana.

Mutta kylläpä teetti työtä tämä neule. Mallineule on sinänsä erittäin helppo eikä jakussa muutenkaan ole mitään kovin ihmeellistä. Minä nyt vain onnistuin sähläämään kaikessa mahdollisessa. Ilmeisesti mun aivoille oli liikaa katsoa samaan aikaan elokuvaa Kalle Päätalon lapsuudesta (oikeesti en ymärtäny ihan kaikkea mitä ne siinä murteella puhu, oli se kieli välillä niin ihmeellistä) ja vahtia koska tulee seuraavan napinläven paikka.... Noh, valmistuihan se sitten lopulta ja lopputulos lienee tärkeintä. Ja lankavarastolin supistui kokonaista 790 g! Napit on ostettu Tallinasta.

Muuten olo on aikamoinen. Kauhea räkätauti ja päätä särkee varmaan edelleen sen tiistaisen aivotärähdyksen takia. Aivotärähdykseen auttaisi tavallinen elämä ja lenkkeily mutta nuhakuumeessa ei kauheasti innosta lähteä lampsimaan 25 asteen pakkaseen. Toivottavasti kuume hellittää, että pääsen tosiaankin nauttimaan talven kauneimmista ja aurinkoisimmista keleistä pian.

perjantai 18. helmikuuta 2011

Väriterapiaa Hilimalle

Olipa tässä minun aikani muistaa Neulomoystävääni Hilimaa, joka piristi minua viime keväänä ylläripaketilla ja voitinpa vielä Hiliman blogiarpajaisetkin. Siispä väsäsin pienen paketin, jossa oli keväistä väriterapiaa innokkaalle sukankutojalle.

Eli tuollaista keväisen vihreää sukkalankaa, oranssi tiskirätti ja sakset saksikoristeen kera sekä sokerina pohjalla nappeja Tallinnasta. Kiva, että tuli paketti perille ja kiva kun Hilima tykkäsit. Jään mielenkiinnolla seuraamaan millaiset sukat noista aikanaan neuloutuu!

Ja noin muuten erittäin räkäiset terveiset täältä hyisen paukkupakkasen keskeltä. Nyt tuntuu siltä, että tämä viikko on ollut elämässäni kurjuuden maksimointia. Ensin putosin tiistaina hevosen selästä ratsastustunnilla; oli kova pakkanen, -19 astetta, joten ratsastimme ilman satulaa ja maneesin seinät paukkuivat pakkasessa ja Silvert vain pelästyi yhtä kunnon pamausta niin että minä en enää pysynyt kyydissä. Putoaminen oli varsin pehmeä, samoin maneesin pohja, mutta ainahan sitä sen verran korkealta kopsahtaa, että päänsärky on taattu muutamaksi päiväksi. Keskiviikkona menin vielä liukastumaan ihan vain kävelessäni ja se otti vähän oikean ranteen päälle, mutta ei onneksi mitään vakavampaa siitäkään. Mutta sitten eilen, eli torstaina; voitte ehkä kuvitella miltä tuntuu sairastua flunssaan, joka aiheuttaa kovan päänsäryn kun alla on jo aivotärähdys-jyskytys. Hetken jo kuvittelin, että jos siinä putoamisessa tuli sittenin jotain isompaa... Mutta, tänään on vointi ollut jo parempi. Tästäkin selvitään!

maanantai 14. helmikuuta 2011

Jotain valmista ja jotain tunnustettavaa

Olen ollut siis äärimmäisen tarkka lankaostolakon suhteen. Enkä edelleenkään ole ostanut yhtään kerää, mutta viime viikolla kävin Lankamaailma Nordiassa ostamassa saksia, joista yhdet näitte edellisessä postauksessa. Siellä kanta-asiakas saa sitten kerän lankaa kun jotain ostaa ja niinhän varastooni pöllähti tämä Raggegarnin kerä, siis + 50g...

No, onneksi tuota lankaa löytyy varastosta muutenkin ja äkkiäkös tuosta paksusta langasta sukat huitaisee tulemaan... Noh. Sitten se epäonnen silkkialpakka-jakku, jota olen manallut jo pidempään. Se edistyy, mutta hitaasti. Purkamiselta en ole edelleenkään välttynyt, mutta enää vain pieniä mokia...kuten mallineuleen aloitus 2 kerrosta liian aikaisin ja muuta sellaista. Siitä ärsyyntyneenä ettei mikään neule nyt ole valmistunut neuloin välipalana ja hermojani lepuuttaakseni tiskirätin Novitan Luxus Cottonin jämistä.  Mahtavat miinukset 34 g! Ja tuuletukset sille!

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Ristipistotapaaminen Niinalla

Meillä oli keväinen ristipistotapaaminen Niinalla. Kerrankin tapaamispaikka oli niin lähellä, että päätin olla ekologinen ja kulkea bussilla. Niinpä sitten aamulla harpoin 2 km bussipysäkille -21 asteen pakkasessa todetakseni ettei bussi tullutkaan. No, onneksi Toyota kulkee joten lämmiteltyäni autoani ja itseäni hetken olin erittäin epäekologinen ja kaasutin Niinalle hiilidioksiidit pöllyten. Enkä muuten ollut ainoa epäonninen. Kirsin autossa hyytyi navigaattori loppumetreillä, mutta onneksi Kirsi kuitenkin löysi sattumalta perille (ja blogipäivityksestä päätellen vielä kotiinkin ;)).

Tapaamispaikkamme oli Niinan kotitalon kerhohuone, jossa tapaamisemme epäonni tuntui vain jatkuvan. Kun Niina oli saanut kannettua kaikki tavarat, jotka hän halusi meille esitellä (ja kaikki jotka Niinan tuntevat arvaavatkin jo, että niitä oli aika paljon) laitoimme kahvin valumaan ja teeveden kiehumaan ja ......poks. Ilmeisesti sulake kärähti ja jäimme kerhohuoneeseen ilman valoa, ilman kahvia ja kuumaa vettä. Eihän siinä sitten muu auttanut kun siirtyä sen tavaramäärän kanssa yläkertaan kolmanteen kerrokseen (kävellen, ei hissiä....), toinen reipas aamulenkki siis minulle. Kiitokset vaan emännän komeammalle puoliskolle kavereineen joustavuudesta! Ja näin sai ristipistotapaamisemme jatkua.

Tapaamiseen piti pistellä pieni vaihto ystävänpäiväteemalla. Minä pistelin pienen saksikoristeen ja se, kera pinkkien saksien meni päivän emännälle, joka tunnetusti inhoaa hempeilyjä..... (sori!). Tämä pistely on muuten jo kolmas Ristipistolehti SALiin menevä työ!

Hauska sattuma lienee se, että sain itse vaihdossa takaisin Annilta kuinka ollakaan sakset ja saksikoristeen...! Ihanat sakset, näille on aina käyttöä! Ja kiva oli tavata Annikin!

Kiitoksia kaikille mukana olleille. Parin kuukauden päästä nähdään sitten Ikaalisten reissulla! Minulla on nyt kauniin aurinkoisen päivän ja Niinan keittiöstä suoraan siirtolapuutarhaan avaautuneen näkymän ansiosta ihan hirveä kevät-kuume. Kaivelin jo siemenpussejakin, mutta vielä on liian aikaista kylvää.... Pakko tyytyä kasvattamaan vain herneenversoja ikkunalla ja idättämään sinimailasta...




Niin ja vaikka olenkin ollut tiukka lankaostoslakkoni suhteen kotiutui meille sittenkin yksi harmittava 50 g:n kerä sukkalankaa viikolla Lankamaailma Nordiasta.... Mutta se on ihan eri tarina ja langankulutus on silti vielä 30 g miinuksella!

torstai 10. helmikuuta 2011

Töitä Hammaskeijulle

Sattuipa jo tässä alkuviikosta, että pojalta irtosi neljäs maitohammas. Hammas oli heilunut jo pitkään ja yhtä pitkään olin suunnitellut toteuttavani kivan idean tästä lehdestä (siinä lehden kannen alalaidassa). Tämä työ menee siis myös ristipistolehti SALiin.

Kirjoin pienen hammaskeiju-aiheisen pistelyn ja runon, joka oli alkuperäisessä ohjeessa tietysti englanniksi mutta käänsin sen vapaasti suomeksi.
Hei Hammaskeiju kas taskussa tässä
on pieni hampaani lepäämässä.
Se palveli hyvin mutta irtosi juuri,
tulee tilalle rautahammas suuren suuri.
Siis Keiju nyt kanssasi kauppaa teen.
sä vaihdatsko hampaani yllätykseen?


Tyynystä löytyy tietysti myös tuo runossa mainittu tasku, johon piilotetaan hammas ja johon hammaskeiju sitten yllätyksensä tuo.

Itse hampaalle tapahtui joku mystinen tapaturma. Tiistaiaamuna poika sen irrotti juuri ennen kouluunlähtöä. Hammas laitettiin säilöön vessan hyllylle, mutta se ei ollutkaan paikoillaan enää kun palasimme iltapäivällä kotiin. Kun etsimme hammasta niin puolet siitä löytyi hyllyn takanurkasta, hammas oli mystisesti haljennut keskeltä halki. Toista puolikasta ei ole löytynyt vieläkään. Onneksi hammaskeiju tuli hakemaan myös puolikkaan hampaan!

perjantai 4. helmikuuta 2011

Ensimmäinen hassutus valmiina!

Siis vihdoinkin sain ensimmäisen ristipistohassutuksen valmiiksi. Talvinen kellotaulu pääsi heti käyttöön ja mies voi huokaista kun meillä on taas yksi ristipistokoristus lisää tässä talossa!

Kova hinku olisi tehdä vielä pieni talvinen seinävaate, mutta se joutuu vielä odottamaan vuoroaan, sillä Fin-Ger RR:n viimeinen osuus, Minnan kahvi saapui minulle viikolla ja meinaan nyt heti hyökätä sen kimppuun että se varmasti valmistuu määräaikaan mennessä. Yhden pienen jutun pojalle meinaan kyllä koittaa tehdä ensin..

Meillä oli eilen jälleen neuletapaaminen Jumbossa Fazerin kahvilassa. Neuleharppujen Keskustelukerho kokoontui kyseisessä kahvilassa ensimmäisen kerran vuosi sitten ja nyt juhlistettiin tapaamista, jossa on koko vuoden ajan käynyt 8-10 innokasta neulojaa. Porukka on sitten tosi hauska ja juttua piisaa. Syötävätkin ovat varsin maittavia, kahvilan valikoima on valtava sisältäen jopa lämpimiä aterioita ja maittavia salaatteja puhumattakaan tuosta edellisen kuvan herkullisesta kakusta, jonka söimme eilen.

Vaikka kalenterin mukaan elämme vielä keskitalvea oloni on varsin keväinen. Kahvipistelyn jälkeen pitääkin heittäytyä keväisempien pistelyjen pariin! Puhumattakaan keväisemmistä langoista kunhan nyt ensin saan tänä vuonna tahkomani kaksi silkkialpakka- ikuisuusprojektia valmiiksi....