Iloa ja valitusta

Meillä oli viikolla Neuleharppujen tapaaminen, kuten aina kuun ekana torstaina. Tällä kertaa kaukaisin vieraamme otti osaa tapaamiseen Australiasta. Nelehän se siellä Skypen välityksellä meille vilkutteli ja kertoili kuulumisiaan. Harmi vaan kun aika heittää niin paljon meidän ja Australian välissä, mutta se ei tainnut paljon yötyötä tekevää haitata.

Tapaaminen oli ihana, paljon hyviä ystäviä, paljon ihania sukkia ja huiveja puikoilla. Selkeästi syksy on tulossa. Tapaamisessa oli pitkästä aikaa mukana myös KristiinaS, joka on kotiutunut mantereen puolelle kesäkoijastaan ja toi tullessaan minulle yllärinä, syyslahjana, ihanan virkatun pussukan!

Pussukka sopii moneen, projektipussukaksi tai

eväiden kuljetukseen. Ja niin ihanan sininenkin se on. Oikein merellinen, mulle tulee tästä pussista heti Kaunissaari mieleen, vaikka sitä ei siellä olekaan virkattu. Kiitos kaunis Kristiina! Luulen, että eväspussukaksi se päätyy, sillä eväitä kuskaan joka päivä töihin.

Neuloin tapaamisessa sukkia, jotka tulevat tod. näk. pojan opelle jouluksi. Lanka on Itävallasta kesällä ostettua, ihan mukavaa neuloa ja kivat värit. Lankaa kului 80g, eli vähän on vielä jäljellä. Sain jopa väriraidatkin kohdistettua, loppuun asti, vaikka ei se kuvasta näy...

Viikonloppukin hujahti taas kauhealla vauhdilla. Missäkö olen aikani viettänyt? Pesten ziljoona kukkaruukkua ja järjestämällä ne juuri puhdistettuun kasvihuoneeseen kevättä odottamaan.

Ja pinoamalla 4 kuutiota klapeja ensi talvea varten. Ainakin 2/3 noista klapeista pinosin minä. Ja nyt on olo kuin maratonin juosseella. Tai en tiedä, en mä pystyis mitään maratoneja juoksemaan, mutta noin vertauskuvallisesti... ;)

Eikä tässä vielä kaikki. Seuraa varoitus nro 2 Any-sukkalangasta. Tänä kesänä neulotut, muutaman kerran ennen tätä ja eilistä päivää jalassa olleet sukatkin näyttävät maratonin juosseilta. Se on varma, etten tätä lankaa enää ikinä hommaa mistään syystä tai hinnasta mihinkään projektiin.

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille, sukista huolimatta!

Ristipistotapaaminen, valmistuneita ja muuta höpinää

Viime lauantaina vietimme aivan mahtavan päivän Outin vieraina. Ihan tuikitavalliseen tapaani unohdin jotain tärkeää kotiin ja tällä kerralla se oli kamera... Vaikka kaikki oli pakattu jo edellisenä iltana valmiiksi aikaista aamulähtöä ajatellen.. Siispä suuret kiitokset Danielalle paitsi matkaseurasta myös näistä kuvista:

Thank you Daniela for these photos!

Outin talo on aivan mahtava paikka. Onneksi kaikki paikallaolijat ymmärsivät miksi seisoin paikoillani ja ihmettelin kaikkea sitä käsityön määrää, jonka Outi on ehtinyt tekemään. Toinen toistaan kauniimpia pistelyitä, kanavatöitä, tilkkupeittoja ja muita taideteoksia oli ihailtavanamme. Päivä kului kuin siivillä kun ensin piti ihmetellä kaikkea näkemäänsä ja sitten oma ristipistotyö vielä imaisi mukaansa. Välillä vaan käytiin tankkaamassa emännän runsaassa pitopöydässä suolaista tai makeaa, kyllä oli maittavat tarjoilut, KIITOS Outi! Outille vein tälläisen lehmäkarkkeja sisältäneen rasian.

Rasian viimeistelyidea kopioitu Ninnun aikoinaan minulle lähettämien syysaiheisten rasioiden viimeistelystä. Lehmä on Lanarten kanavatyömalli, ensimmäinen laskettava kanavatyö jonka olen ikinä tehnyt. Ja se on pistelty kahdella langalla yhden yli, selviydyin siis siitäkin (toki en todellakaan ilman virheitä, mutta viis niistä, otuksen sentään tunnistaa lehmäksi ;))! Siksipä oli ihanaa siirtyä tekemään tätä viimeistä viimevuoden hassutustyötä, Puutarhatuolia, joka edistyikin varsin huimasti tapaamisessa.

Sittenvielä kuva aiemmin viimeistelemistäni LHN:n kuukausimalleista. Ensimmäinen vuosineljännes on nyt purkissa! Näihin olen niin tyytyväinen, että esittelin niitä tapaamisessakin.

Pojan ja minun yhteistyöprojekti on saatettu loppuun. Eli poika pisteli osan hevosesta ja suurimman osan sinisestä reunuksesta. Siihen meni kolmisen vuotta aikaa, minä tein hepan loppuun kun junnu ei enää jaksanut. Ihan vielä ei siis saatu uutta nuorempaa pistelijäpolvea mukaan tältä suunnalta ... ;)

Ja ihan loppuun kuva kasvihuoneesta, jossa sato on  vihdoin ja viimein alkanut kypsyä. Siis tomaattien osalta. Viinirypäleet ovat osoittaneet jo pitkään tummumisen merkkejä, mutta kypsiä ne eivät aivan vielä ole. Pitää niitä silti joka päivä käydä katsomassa, joko olisi ensimmäinen tertun rypäleistä haljennut...

Niin ja jos olette ihmetelleet blogin hiljaisuutta niin iso osa näistä kuvista on odotellut julkaisemista jo pidempään. Viime viikolla joku kaivoi datakaapelin ylös tuossa läheisellä Kehäratatyömaalla ja kaikki yhteytemme ulkomaailmaan, lankapuhelinta myöten oli poikki pari päivää, edes langaton verkko ei pelittänyt ilmeisesti tukiaseman kaatumisen takia. Eihän se näin harrastaessa haittaa, mutta työntekoa haittasi melkoisesti, sillä työpaikkani on myös tässä lähellä sen saman kaapelin päässä...

Sydämellistä vaalipäivää!

Pakkanen on paukkunut reippaana, aamulla oli piirun yli -30 astetta.... Päivälläkin oli vielä kylmä aurinkoinen sää, ihana silmiä häikäisevä talvikeli. Nyt illemmalla alkoi sataa lunta ja sää lämpeni heti. Toivotaan vaan, ettei huomenna ole samanlainen pääkallokeli liikenteessä kuin perjantaina oli.

Koska sää oli mitä parhain pakastimen sulatukselle niin sehän tuli tehtyä tänään. Sulatin ainoastaan aktiivisimmassa käytössä olevan keittiön pakastimen. Kaksi muuta selvinnevät siihen asti, että ne saa tyhjennettyä ennenkuin ne pitää sulattaa, niistä kun haetaan harvemmin eikä juuri koskaan lisätä mitään uutta pakastettavaa.

Kylmästä ilmasta oli sekin hyöty, että ulkoiltua tuli vain yhden lenkin verran ja jäi enemmän aikaa käsitöille. Joten viimeistelin vaalipäivän kunniaksi yhden tämänvuotisen ristipistohassutuksen valmiiksi.

Näitä sydämiä oli ihan kiva pistellä, koska rouva Ilmatar vihjaisi, että kannattaisi käyttää kehystä. kehykseen pingotettuna kankaan pistely olikin ihan mukiin menevä juttu ja pistely nopeaa. Viimeistely olikin sitten vaikeaa. En ole ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen. Sydän on vaikea kuvio, tulipahan taas todettua. Nyt lähden sitten kiireellä jännittämään kuinka suvaitsevainen maa Suomi on.

Hassutuspäivitys nro2

Ristipistoilun merkeissä alkanut tämä päivä. Olen siis vielä tämän viikon lomalla katsomassa meidän juniorin perään. Ensi viikola sitten alkaa taas koulu ja työt. Tein aamulla jälkipistot toiseen kynttiläservettirenkaaseen ja aloitin pistelemään kelloja.

Aika hyvä startti siis tämänvuotiselle hassutukselle, kaksi pisteltyä ja kaksi aloitettua. Ja illalla on luvassa vielä lisää. Meillä on pienimuotoinen hassutusten aloittelu muutaman pistelijätutun kanssa.

Käytiin muuten kävelyllä pojan kanssa aamupäivällä. Tässä hieman myrskytuhoja pojan koulun pihalta.

Kuusi on kaatunut osittain koulun pihalle rikkoen piha-aidan. Lisää kaatuneita kuusia on läheinen metsikkö täynnä.

Toivottavasti nämä ehditään raivata pois ennen koulun alkua.

Tervehdys pitkästä aikaa...

Joskus on vaan niin kiire.... Joitain blogeja olen ehtinyt kommentoimaan, mutta en kaikkia, sillä jos työpäivän päätteeksi katson duunin koneelta päivityksiä niin ihan turha kuvitella, että niitä voisi kommentoida (yhteys on hidas ja tökkii....). Mutta, lueskelen silti teidän muiden kuulumisianne. Mutta mitäs täällä on sitten kahden viikon aikana tapahtunut?

Viime viikon perjantaina käväisin pikaisesti katsastamassa Helsingin "käsityömessujen" tarjonnan. Aika vaatimatonhan se oli, mutta sain silti kasaan mielenkiintoisen määrän tavaraa. Lähinnä ristipistoja ajatellen.

 Nappeja ja muuta pientä kivaa sälää ristipistotöitä ajatellen,

ihania kankaita,

nauhalevyn littanan nauhan tekemiseen ja kuten jo ehkä hieman aikaisemmin huomasitte kuvan yläreunassa viitettä...

kaksi kerää ihanaa Langin Jawoll Magic-sukkalankaa. Olin siis todella tiukkana ja ostin vain nämä kaksi kerää lankaa... Sitten lauantaiaamuna minua lahjottiin ja sain elämäni parhaan neulatyynyn!
Sitten vietimme paratiisiviikonlopun veden äärellä.

Eli piipahdimme Nokian kylpylässä. Rakastamme siis kaikki uimista. Olihan mahtavaa, jälleen kerran.
Noh, jos tuli lankaa ostettua niin on sitä hieman saatu kulutettuakin. Neuloin nimittäin ratsastuksenopettajalleni vauvan nutun, sukat ja lapaset. Nämä annoin eilen vauvakutsuilla.

Housut jäivät vielä jälkitoimitukseen. Värin suhteen sellainen kommentti, että luotan nyt täysin 3D ultran tasoon, tyttö sieltä pitäisi olla tulossa. Lankana käytin varastosta löytynyttä Woolia (punainen) ja Floricaa ja lankaa kului yhteensä 210g.

Messuilla ihailimme ystäväni Seijan kanssa pellavalangasta neulottuja pesulappuja ja tokaisin, että niitähän olisi kiva tehdä lahjaksi. Tänään kun käväisin ulkoiluttamassa Seijan koiraa (Seija-paralla on jalka paketissa pienen toimenpiteen seurauksena) niin Seija antoi minulle kiitokseksi Saanan muutamasta ulkoilutuksesta neulomansa pesukintaan

ja "hieman" tykötarpeita, jotta voin neuloa itse näitä kintaita ystävilleni vaikka joululahjaksi....

Noin pikaisella arvauksella tässä on reilu pari kiloa lankaa, saanen siis muutaman pesukintaan näistä ja ehkä jotain muutakin... Kiitos tuhannesti Seija, eipä tarvinnut ostaa lankaa, näistä meinaan kyllä tehdä muutakin kuin pelkkiä pesukintaita!

Tässäpä nämä kuulumiset parilta viikolta. Taidanpa lähteä heiluttelemaan puikkoja....

Toivehousut

Olen ylittänyt itseni. Sain siis ommeltua myös ne maastohousut pojalle, joista kirjoitin edellisten ruskeiden housujen yhteydessä. Näitä tosin tuunattiin saajan toiveiden mukaisesti, eli etutaskuja suurennettiin reippaasti.

Nyt mahtuu avaimet, kivet ja kannot, kepit ja nenäliinat samaan taskuun. Muutoin housut ovat aivan samanlaiset kuin edeltävät ruskeat. Jos ihmettelette mikä kukka se siellä taustalla niin kauniisti kukkii niin vastaus on kasvihuoneessani biologisena tuholaistorjujana kasvava ryhmäsamettikukka. Luonnollisesti kasvatettu itse siemenestä.

Olen tuosta kukasta aika ylpeä, se on ensimmäinen samettikukkani ikinä, jota kasvatan, niitä on koko tomaattipenken pituudelta. Keltaiset pilkahdukset ovat muuten tomaatteja.. Kasvihuoneessa on paljon kaikkea herkullista. Suosikkini ovat nämä ihanat pisaranmuotoiset amppelitomaatit.

Muitakin tomaatteja tulee runsaasti, mikäli sää pysyy aurinkoisena ja ne ehtivät kypsyä kasvarissa. Kurkut valitettavasti menetin jo, alkuviikon sateisen sään takia iskeneeseen homeeseen. Odotamme innolla viinirypäleiden valmistumista, kaksi piskuista terttua on tulossa.

Aitoelämänlanka vetelee viimeisiään. Nämä kukat jaksavat aina ilahduttaa.

Ja sokerina kukkakavalkaadin pohjalla; tuoksuherne, jonka sain ensimmäista kertaa itämään ja kukkimaan.

Nämä ovat niitä Tarjalta tulleita siemeniä. Ensi vuodeksi niitä riittää myös ja silloin olen jo kokemusta rikkaampi. Pari hassutuspistelyä on hieman edistynyt. Käsitöiden hidas eteneminen johtui tällä viikolla siitä, että seisoin aamuisin reilun puoli tuntia tuossa meidän lähellä olevassa hurjassa risteyksessä tälläisissä tamineissa.

Turvasin siis vapaaehtoisesti koululaisten matkaa aamutuimaan, ja voi veljet millaista liikennekulttuuria näinkään! Ohitus risteysalueella, muutoinkin vaarallisia ohituksia (jos edessä ajaa mopo niin siitähän on autolla aivan pakko päästä ohi!), kovaa vauhtia ja täydellistä piittaamattomuutta suojatiestä. Noh, nyt lähden neulomaan miehelle puuvillapaitaa, juuri sitä mustaa, jota neuloin jo alkuvuoden harppurtapamisessa. Sain vihdoin purettua ja aloitettua hihanteistä ylöspäin uudelleen... Kyllä tämä tästä.

Jotain valmista ja jotain tunnustettavaa

Olen ollut siis äärimmäisen tarkka lankaostolakon suhteen. Enkä edelleenkään ole ostanut yhtään kerää, mutta viime viikolla kävin Lankamaailma Nordiassa ostamassa saksia, joista yhdet näitte edellisessä postauksessa. Siellä kanta-asiakas saa sitten kerän lankaa kun jotain ostaa ja niinhän varastooni pöllähti tämä Raggegarnin kerä, siis + 50g...

No, onneksi tuota lankaa löytyy varastosta muutenkin ja äkkiäkös tuosta paksusta langasta sukat huitaisee tulemaan... Noh. Sitten se epäonnen silkkialpakka-jakku, jota olen manallut jo pidempään. Se edistyy, mutta hitaasti. Purkamiselta en ole edelleenkään välttynyt, mutta enää vain pieniä mokia...kuten mallineuleen aloitus 2 kerrosta liian aikaisin ja muuta sellaista. Siitä ärsyyntyneenä ettei mikään neule nyt ole valmistunut neuloin välipalana ja hermojani lepuuttaakseni tiskirätin Novitan Luxus Cottonin jämistä.  Mahtavat miinukset 34 g! Ja tuuletukset sille!