Syksyisissä tunnelmissa

Säät ovat jo melkolailla syksyiset, joten olen innostunut viimeistelemään syksyisiä juttuja. Syyskuu-pistely muotoutui samaan sarjaan koristeeksi kuin aikaisemmatkin sarjan pistelyt, mutta opin sen ettei reunan viimeistelyssä kannata käyttää tuollaista kovaa tekokuituista nauhaa.

Nauha ei asettunut reunaan kovin kauniisti vaikka yritin sitä siihen liimailla samaan tapaan kuin muitakin nauhoja. No, siinä se nyt on eikä irti lähde. Taustaan laitoin ainoaa tammenterhoja kuvaavaa kangasta jota minulla oli varastossa.

Syksyinen virkattu lehtikin valmistui, lankaa kului koko kerä eli 25 g ja se loppui hieman kesken kuten uumoilinkin, joten reunassa on vähemmän nirkkoja kuin edeltäjässään ja varressa hieman yksiväristä valkeaa virkkauslankaa. Lehden malli on vanhasta virkkauslehdestä, jonka olen jo ehtinyt hukkaamaan... Työkopio lehdestä on kyllä olemassa, kiitos vaan neuleystävä Paellalle!

Ja ihan pöytäliinana meinaan näitä lehtiä jatkossakin pitää, ei sen kummempaa viimeistelyä. Pientä syksyistä tunnelmaa tulee näin meidän olkkariin. Ja virkatut lehdet sopivat hyvin yhteen jo aiemmin kirjomani vaahteranlehtiliinan kanssa.

Syysnurkkauksesta löytyy siis myös syyskuupistely.

 Kovasti olen myös lukenut. Uusin ihastukseni on minulle uusi kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, jonka kirja Sokkopeli on lumonnut minut niin etten meinaa malttaa lopettaa lukemista illalla ja mennä nukkumaan. Suosittelen kaikille lukemisesta kiinnostuneille, kirja on dekkari-tyylinen ja juoni mukaansa tempaava! Pistelypuolella teen jotain syksyistä ja jotain keskeneräistä, pieniä neuletöitäkin on puikoilla, saas nähdä mitä valmistuu seuraavaksi!

Siemenet säilöön!

Puutarhasta innostuneille tuppaa kertyä siemeniä.  Keväällä löysin hyötykasviyhdistyksen myymälästä tälläiset ihanat postikortteja täynnä olevat peltirasiat ja ajattelin että kas, siinäpä oiva tapa säilyttää talven yli edelliseltä kaudelta yli jääneet siemenet...

No, ensinnäkin en todellakaan ole vieläkään lähettänyt kaikkia peltipurkkien kortteja, en lähellekään. Eikä ne mun siemenet edes mahtuis noihin pikkiriikkisiin purkkeihin.. Mutta tähän mahtuu!

Malli on jo aikaisemmin esitelty keväällä aloitettu Tralalan Dans mon Potager. Rasia on ostettu Sinellistä ja maalattu Sinooperista ajat sitten ostetuilla "perinneväreillä", eli vesiohenteisilla väreillä.

Kovasti tykkään ja siemenet mahtuu hienosti, ainakin vielä... Ensimmäinen tälläinen viimeistelyni rasian kanteen muuten. Tekniikan opin Lennun järjestämässä ristipistoviikonlopussa reilu vuosi sitten.

Neulerintamalla neuloin lasipurkinsuojuksen Harppusukkien jämälangasta, valmistui jo heinäkuun puolella....

Lankaa kului 22g, eli sitä on vielä toiset 22 g jäljellä. Toinen, sinisävyinen purkkisukka on Seiskaveikka-raitalankaa, ja on neulottu jo ajat sitten. Noin muutenkin olen keskittynyt keskeneräisten tekemiseen. Jos vaikka olisi joskus sellainen tilanne, että se viimeinen työ on valmis ja voi ihan vaan valita mitä aloittaisi seuravaksi eikä aina olisi sen sataa työtä keskeneräisenä odottamassa valmistumistaan... Toivossa on hyvä elää...

Ristipistotapaaminen Niinalla

Meillä oli keväinen ristipistotapaaminen Niinalla. Kerrankin tapaamispaikka oli niin lähellä, että päätin olla ekologinen ja kulkea bussilla. Niinpä sitten aamulla harpoin 2 km bussipysäkille -21 asteen pakkasessa todetakseni ettei bussi tullutkaan. No, onneksi Toyota kulkee joten lämmiteltyäni autoani ja itseäni hetken olin erittäin epäekologinen ja kaasutin Niinalle hiilidioksiidit pöllyten. Enkä muuten ollut ainoa epäonninen. Kirsin autossa hyytyi navigaattori loppumetreillä, mutta onneksi Kirsi kuitenkin löysi sattumalta perille (ja blogipäivityksestä päätellen vielä kotiinkin ;)).

Tapaamispaikkamme oli Niinan kotitalon kerhohuone, jossa tapaamisemme epäonni tuntui vain jatkuvan. Kun Niina oli saanut kannettua kaikki tavarat, jotka hän halusi meille esitellä (ja kaikki jotka Niinan tuntevat arvaavatkin jo, että niitä oli aika paljon) laitoimme kahvin valumaan ja teeveden kiehumaan ja ......poks. Ilmeisesti sulake kärähti ja jäimme kerhohuoneeseen ilman valoa, ilman kahvia ja kuumaa vettä. Eihän siinä sitten muu auttanut kun siirtyä sen tavaramäärän kanssa yläkertaan kolmanteen kerrokseen (kävellen, ei hissiä....), toinen reipas aamulenkki siis minulle. Kiitokset vaan emännän komeammalle puoliskolle kavereineen joustavuudesta! Ja näin sai ristipistotapaamisemme jatkua.

Tapaamiseen piti pistellä pieni vaihto ystävänpäiväteemalla. Minä pistelin pienen saksikoristeen ja se, kera pinkkien saksien meni päivän emännälle, joka tunnetusti inhoaa hempeilyjä..... (sori!). Tämä pistely on muuten jo kolmas Ristipistolehti SALiin menevä työ!

Hauska sattuma lienee se, että sain itse vaihdossa takaisin Annilta kuinka ollakaan sakset ja saksikoristeen...! Ihanat sakset, näille on aina käyttöä! Ja kiva oli tavata Annikin!

Kiitoksia kaikille mukana olleille. Parin kuukauden päästä nähdään sitten Ikaalisten reissulla! Minulla on nyt kauniin aurinkoisen päivän ja Niinan keittiöstä suoraan siirtolapuutarhaan avaautuneen näkymän ansiosta ihan hirveä kevät-kuume. Kaivelin jo siemenpussejakin, mutta vielä on liian aikaista kylvää.... Pakko tyytyä kasvattamaan vain herneenversoja ikkunalla ja idättämään sinimailasta...

Niin ja vaikka olenkin ollut tiukka lankaostoslakkoni suhteen kotiutui meille sittenkin yksi harmittava 50 g:n kerä sukkalankaa viikolla Lankamaailma Nordiasta.... Mutta se on ihan eri tarina ja langankulutus on silti vielä 30 g miinuksella!