Ihana joulukortti

Tänään oli postilaatikossa ensimmäinen joulukortti. Ihana askarreltu kortti täynnä tuiki tuntemattomia nimiä minun nimelläni laatikkoon kannettuna.... Sitä alkaa vissiin aivonystyrät olemaan aika jumissa kun aika pitkän hetken ihmettelin, että keneltä tää oikeen on....kunnes tajusin kääntää kortin ja siellähän se luki.... Lähetin taannoin Kirsille muutaman ristipitokitin kun niitä tarvittiin jossain käsityökerhossa. Siellä ne pääsivät innokkaiden uusien pistelijöiden kokeilutöiksi, eli todella hyvään tarkoitukseen. Ja nämä tytöt nyt siis lähetttivät kiitokseksi ihanan joulukortin!

Kiitos Kirsille ja käsityökerhon tytöille ihanasta joulukortista! Ja pöydällä näkyvä ihana liina on ystäväni Seijan taidolla kutoma.

Koskapa olen tehnyt todella paljon kaikkea käsitöihin liittyvää, jota ei voi vielä julkaista niin esittelen nyt talvisen viljelyharrastukseni. Eli, otetaan idätykseen sopivia siemeniä, laitetaan niitä idätysastiaan ja huuhdotaan hyvin kylmällä vedellä ja liotetaan siemenestä riippuen 4-12 tuntia vedessä.

Lionneet siemenet huuhdotaan vielä hyvin ja laitetaan pimeään, esimerkiksi kaappiin. Siellä ne pian itävät. Ituja huuhdotaan edelleen 2-3 krt:aa päivässä.

Muutaman päivän jälkeen tulos on tämä;

Ei muuta kun valmiit idut huuhdotaan ja lisätään salaatin joukkoon. On hyvää ja ravitsevaa! Idätyslaatikon olen ostanut Plantagenista.

Niin ja pakko mainita, olen tehnyt muutakin kuin töitä ja käsitöitä. Täällä on lumitilanteesta johtuen aivan mahtavat hiihto-olosuhteet. Tänäänkin olen kävellyt sekä 45 min lenkin, että hiihtänyt 5 km!

Itsenäisyyspäivä

                  Hyvää itsenäisyyspäivää!

Mutinaa elektroniikasta

Nyt on aika korkata tämän blogin elektroniikkaosuus. Meillä on ollut jo kuuden vuoden ajan keittiössä ongelma nimeltä Rosenlew. Eli talopaketin mukana tullut perustason astianpesukone, joka pesi kyllä ihan hyvin astiat, oli ahkerassa käytössä ja meille muuten sopiva, mutta... Sillä oli ikävä taipumus sylkäistä aina satunnaisesti vedet keittiön lattialle. Tämä ongelma huomattiin toki jo takuuaikana ja täällä kävi huoltomies toteamassa, että koneesta ei oikein löydy mitään vikaa ja hyvinhän se lähtee toimimaan ja tälläistä on esiintynyt alueilla, johon paljon rakennetaan uusia taloja.... No, pesukone toimi moitteettomasti taas varmaan vuoden, laski sitten yllättäen alleen, toimi taas moitteetta pitkään ja taas tuli vedet.... Keskiviikkona minulta meni sitten hermo. Vanha Rosenlew päätyi romuttamolle ja Gigantista hankittiin uusi "Ellu", eli Electrolux, pienen pintavian omaava 100 e halvempi versio kuin aivan upouusi.

Meillä on siis keittiössä näyttänyt päivän ajan tälläiseltä kun mies asensi uutta konetta, latasi sen toiveikkaana täyteen likaisia astioita kun emäntä lähti iloisena virkistymään Neuletapaamiseen. Järkytys oli suuri kun kotiin palattuani näkymä oli samanlainen. Ellu ei suostunutkaan pesemään astioitamme. Jotain virhekoodia se kovasti herjasi. Eipä siinä muu auttanut kun soitella Giganttiin että mitäs tehdään kun huoltomiehen saa vasta ensi viikolla... Sanoivat puhelimessa, että kaupan voi purkaa ja uuden samanlaisen saa kun maksaa sen väliin jäävän 100e.

Töiden jälkeen illalla menimme takaisin Giganttiin ja johan venähti naama myyjällä kun näytin kuitin ja hän naputteli hetken tietokonettaan. Sitten alkoikin tapahtua. Kovasti pahoitellen ja hattu kourassa pojat olivat, saimme elämämme parasta palvelua; uuden koneen pikavauhtia entisen hinnalla, puoli kiloa suklaata kaupan päälle ja vielä kauheasti pahoitteluja, että näin ikävästi oli päässyt käymään. Pojat olivat kiireessä myyneet meille viallisen, palaituksena tulleen koneen toimivana... Sattuuhan sitä. Nyt keittiö näyttää taas tavanomaiselta, Ellu on paikallaan, koesatsi astioita on pesty ja koko porukalla suut makeana. Ja koko iltahan siinä meni, mutta hyvän palvelun takia  ei kiukuta enää juuri ollenkaan.

Ja siitä neuletapaamisesta sen verran, että mukavaa oli, jälleen kerran. Eija oli muuttanut uuteen kotiin joten vein hänelle lahjaksi Bambusta neulotun tiskirätin, joka lienee sopiva uuden makuuhuoneen väritykseen, ihan noin niinku pölyrätiksi ajateltuna... Kiireessä taas räiskäsin kuvan ennen lähtöä...

Kiitos kivasta torstai-illasta kuuluu Nitalle, Nelelle, Eijalle, Hoolle, Riiviötytölle, Angeliquelle sekä Winnielle. Mitäpä elämä olisikaan ilman näitä meidän ihastuttavia tapaamisia!

Lämmikettä

Poikani piti pitkään kiinni viimevuotisesta mieleisestä piposta, mutta se oli auttamatta jäänyt liian pieneksi. Pakkasella piti kulkea kaksi pipoa päällekäin ettei korvat paleltuneet. Sain vihdoin eilen luvan neuloa tälle talvelle uuden pipon, joka valmistuikin joutuisasti samasta Fashion Alpaca-langasta kuin aikaisemmin esitelty kauluri.

Pipo oli tänään jo käytössä ja on kuulemma lämmin eikä kutita.  Lankaa kului 54 g...
Ja niinhän se aikakin on vierähtänyt, että tänään sai avata joulukalenterista ekan luukun.

Ristipistotapaaminen

Meillä oli sunnuntaina ristipistotapaaminen Hämeenlinnassa pikkujuoluteemalla. Hieman kateellisena tiirailin Kirsin ihanaa joulukalenteria....

Tuollaisen kasan kanssa sais olla into pinkeenä koko kuukauden kun joka päivä sais jonku ihanan yllärin. Tässä muuten emäntämme pistelypuuhissa...

Kiitos taas Kirsi, että jaksoit järkätä ja kiva oli tavata kaikkia mukana olleita! Meillä oli tietysti myös pikkujoululahjavaihto ja sain itse tälläiset ihanat viimeistelykankaat, kimaltavaa aidaa, muliinilankaa (lienee silkkiä?), kaksi ihastuttavaa omenanapin paria ja pienen kynttilän. Kiitos! Mä en ole vielä noiden ihanien nappien maailmaan päässytkään, en edes tiedä mistä niitä hankitaan... Mutta eiköhän näistä jotain ihanaa jouluista saada aikaiseksi.

Mitä muuten luulette, että saa aikaiseksi kun kätköistä löytyy 530 g joulunpunaista Jussia? Minä tein niistä sukkia ja raitalangoiksi jäi vielä 55 g....

Että väheneehän se lankavuorikin, kerä kerrallaan... Alunperin noista langoista piti tulla joku puserontapainen mulle itselle, mutta mulla on neuleita ihan riittävästi. Nyt ne menee varmaan parempaan käyttöön... Yhden parin kiikutin rp-tapaamisen emännälle.

Viimeinen syyspiristys

Syyspiristäjäni lähetti tällä viikolla kaksi pakettia! Toinen tuli jo alkuviikosta ja toinen tänään rankan ja nuhaisen työviikon päätteeksi. Näin kun sääkin on muuttunut syksyisestä ihan kunnon talveksi (Vantaa on ilmatieteenlaitoksen mukaan Ivalon kanssa Suomen runsaslumisin kunta tällä hetkellä) niin piristäjäni lähetti minulle kauniin joulukoristeen ja nauhoja viimeistelyä varten sekä ensimmäisen joulukortin tälle vuodelle.

Kiitos näistä piristyksistä kuuluu Niina N:lle! Kiitoksia viimeistelynauhoista, mallilehdistä ja siili- sekä tonttukoristeesta ja mailart-kuoresta unohtamatta puikkokoteloa, josta tuli bambupuikkojeni uusi koti!

Syyspiristystä Minnalle

Tänä syksynä olen syyspiristänyt Minnaa. Kirjoitin vikaan kirjeeseenkin, että olipas mukava vaihto kun kerrankin tunsin kenelle olin paketteja lähettämässä. Minnahan on aivan ihana ihminen, johon tutustuin viime vuonna Kirsin järkkäämässä ristipistotapaamisessa. Kerroin jotain omia juttujani ja Minna siinä vieressä tokaisi, että "nyt kuulostaa tutulta, mä oon lukenu sun blogia!". Olin ihan äimän käkenä, mun blogihan oli sillon Neulomon puolella vielä. No ei siinä mitään, samanhenkisen ihmisen kanssa juttua luisti koko tapaamisen ajan ja nyt sain sitten Minnan parikseni Lennun järjestämässä Ristipistosyyspiristyksessä. Ja näin olen Minnaa syksyllä lahjonut:

Elokuussa lähetin ensin kortin ja pari lankatokkaa. Tohkeissani unohdin kuvata lähetyksen.
                          Sitten viimeistelyyn tarkoitettuja ruusuja. Ja taas oli kamera kateissa....

Syyskuussa olin jo hieman rauhoittunut ja maltoin kuvata lähetykseni, eli pieni muistikirja Minnan lempikukalla somistettuna.

Sekä vähän myöhemmin villasukat Janne-langasta Minnan varpaita lämmittämään.

Ja vielä syyskuussa tälläinen pieni peltirasia, tietysti Muumiaiheisena, koska Minna pitää Muumeista. Ja vähän lankaa Minnan lempiväreissä... Minna keräilee myös peltipurkkeja. Tämä nyt oli aika pieni, mutta ainakin sinnepäin... Ainakin siinä rasiassa voi säilyttää neuloja tai jotain.

Lokakuussa lähetin sitten pieneksi tyynyksi viimeistellyn Little House Needleworksin mallin Acorn Hill. Langat ovat muuten mallissa sanottuja Crescent Coloursin puuvillalankoja, mutta kurpitsojen oranssin vaihdoin DMC:n sävyyn, koska CC:n sävy oli melestäni liian vaaleanpunainen.

Lokakuussa illat jo pimenivät, joten Minna sai myös heijastimen (jonka unohdin kans kuvata...), tietty Muumiaiheisen!

Halloweeniksi oli tarkoitus lähettää teemaan sopivia viimeistelykankaita, mutta lähetys viivästyi postin lakon takia ja oli perillä vasta virallisen Halloween-päivän jälkeen. Ja Minnahan sen postasi, mutta minä sen postauksen lukemisen missasin... Luulin ihan oikeasti postin hukanneen koko lähetyksen....

Marraskuussa lähetin vielä koruommelsaksia keräilevälle Minnalle sakset kera saksikoristeen. Saksien väri nyt ei ole Minnan suosikkilistalla, mutta nehän ovat Roosanauha-kampanjan sakset, joten ajattelin, että hyväntekeväisyys on myös tärkeää ja lahjoitin sakset Minnalle ja osa saksien hinnasta menee siis ristasyöpätutkimukseen. Saksikoristeen kiinnitysnauhan sain muuten omalta piristäjältäni ekassa lähetyksessä!

Ja viimeisessä paljastuspaketissa lähetin Minnalle revontulihuivin, vielä kertaalleen ne onnettomat Halloween-kankaat, joiden luulin hukkuneen postiin, sekä Violariumista ostettua käsinvärjättyä kangasta ja Madeiran lankoja.

Eli on täällä kaikenlaista pistelty ja neulottu pitkin syksyä mutta julkaisuun tulivat nyt vasta kerralla. Kiva Minna kun tykkäsit piristyksistä, sinua oli kiva piristää!