Kortti ja ostoksia

Sain jo muutama päivä sitten KristiinaS:ltä näin ihanan kortin ihan etanapostin välityksellä.

Siinä tonttujoukko tarpoo rahkasammalessa reippaana eteenpäin. Ihana kortti ja ihana ylläri. Vähän aikaa mietin mistä mahdoit tietää osoitteeni, mutta sitten muistin, ettärtaisin paljastaa sen silloin kun kesällä kutsuin sinua tänne neuletapaamiseen... Ja kuva on sitten huono ja vain osasta korttia, koska tuollaisen valokuvan kuvaaminen ei ole mun juttuni. Meni yli hilseen kuinka kuvasta saisi paremman. Kiitos kortista Kristiina!

Puikot on suihkinu ja pistoja on tullu tökittyä paitsi omaan sormeen niin kankaasenkin. Ei vielä mitään julkaisukelpoista kuitenkaan, mutta ehkä huomenissa jotain valmistakin esiteltävää. Ostoksia olen kuitenkin tehnyt, Violariumista ja Sinellistä löytyi kivaa rp-kamaa....

Ehkä näillä saa taas tehtyä jutun jos toisenkin jotain hauskaa...

Nimipäivälahjomuksia

Huomenna on  ystäväni Seijan nimipäivät. Käytiin kyläilemässä jo tänään, koska huominen jäisi niin pikavisiitiksi. Vein lahjaksi tälläisen kahvikassin, jossa on hyvä kantaa vaikka ostokset kotiin.

Olen tehnyt näitä kasseja tänä vuonna jo useammankin, mutta en ole muistanut kuvata, yhden vein kampaajalle, muistaakseni presidenttiä, tälläisen samanlaisen vein peräkärryn lainanneelle työkaverilleni viikko sitten. Omaan käyttöön pitäs kans ehtiä tehdä pari uutta. Vanhat kassit on ihan loppumetreillään. Nää kestää muuten pitkään ja kovaa käyttöä.

Vuosi sitten vein Seijalle nimpparilahjaksi jotain, joka unohtui kuvata. Eli neulatyynyn ja sakset saksikoristeen kera. Otettiin niistä nyt samalla vierailulla kuva....

Nää on kuvattu kännykällä ja se tietty vääristää värit ikävästi.

Jolukuorivaihto

Minna houkutteli minut joulukuorivaihtoon. Ja tälläinen mahtava luomus sieltä postilaatikosta sitten tänään tupsahti.

Aivan ihana kangas, ihanat kuva-aiheet, ihanat värit. Takana kaksi ihanaa joulutähti-nappia, joiden avulla kuori oli suljettu. Sisällä vuori joulutähtiteemaa.

Olen aivan sanaton! Niin tarkkaan ja kauniisti viimeistelty. Tästä saan jatkossa matkittua kuinka tälläinen kaunis kuori tehdään... Ja kuten kuvastakin näkyy niin aika pullea kuori! Sisältö oli yhtä ihana kuin kuori ulkoakin. Niinhän siinä kävi, etten malttanut olla avaamatta, vaikka alunperin olikin ajatuksena, että aattona vasta...

Kuori oli pullollaan ihanaa ristipistotarviketta. Ihania viimeistelyyn sopivia pikkujuttuja; kangasta, nappeja, pitsinauhaa, neuloja vaikka pinkeepin tekemiseen... Kirjottavaa pellavaa, pieni kehys, kirjottavaa nauhaa, kulkusia, Atalien kaunein joulunpunainen lanka, jännää pörrölankaa, neuloja ja lankapuolia.... Kiitos Minna! Sain ihan mielettömän kasan kaikkea sellaista tarpeellista, jota en ole koskaan omistanut. Mistä tälläisiä ihanuuksia edes löytyy??? Ja mistä tiesit, että mulla on jämälangat tollasilla puolilla ja et puolat on loppunu....

Ja kun vaihdosta oli kyse tein toki kuoren Minnalle...
Enkä tosiaan koskaan aikaisemmin ollut tehnyt yhtäkään kuorta, ihaillut vain Kirsin hienoja kuoria. Muistin sitten, että yhden kuoren Kirsi oli viimeistellyt vetoketjun avulla ja ajattelin, että kyllähän sitä yhden vetoketjun ompelee. Sen jälkeen ongelmana oli vain kuvin ja osoitetietojen kohdentaminen oikein.  Kyllä ne jotenki onnistu, mutta aidakangas osoittautui hankalaksi viimeisteltäväksi koska se on niin tönkköä.

No, ehkö tuota pussia voi jotenkin käyttää jatkossa... Kuoreen valitsin joulukuusiteeman, vuorena oli joulukuusikangasta ja sisältönä kuusenkoristeita sekä kirjottuna että langasta askarreltuna. Vähän suklaata ja vähän viimeistelykankaita lisänä. Kuori vielä takaa:

Kiitos Minna kun houkuttelit minut tähän vaihtoon ja kiitos tästä ihanasta kuoresta sisältöineen. Päässä vilistyää jo satatuhatta ideaa, että mitäs näistä tekis!

Ihana joulukortti

Tänään oli postilaatikossa ensimmäinen joulukortti. Ihana askarreltu kortti täynnä tuiki tuntemattomia nimiä minun nimelläni laatikkoon kannettuna.... Sitä alkaa vissiin aivonystyrät olemaan aika jumissa kun aika pitkän hetken ihmettelin, että keneltä tää oikeen on....kunnes tajusin kääntää kortin ja siellähän se luki.... Lähetin taannoin Kirsille muutaman ristipitokitin kun niitä tarvittiin jossain käsityökerhossa. Siellä ne pääsivät innokkaiden uusien pistelijöiden kokeilutöiksi, eli todella hyvään tarkoitukseen. Ja nämä tytöt nyt siis lähetttivät kiitokseksi ihanan joulukortin!

Kiitos Kirsille ja käsityökerhon tytöille ihanasta joulukortista! Ja pöydällä näkyvä ihana liina on ystäväni Seijan taidolla kutoma.

Koskapa olen tehnyt todella paljon kaikkea käsitöihin liittyvää, jota ei voi vielä julkaista niin esittelen nyt talvisen viljelyharrastukseni. Eli, otetaan idätykseen sopivia siemeniä, laitetaan niitä idätysastiaan ja huuhdotaan hyvin kylmällä vedellä ja liotetaan siemenestä riippuen 4-12 tuntia vedessä.

Lionneet siemenet huuhdotaan vielä hyvin ja laitetaan pimeään, esimerkiksi kaappiin. Siellä ne pian itävät. Ituja huuhdotaan edelleen 2-3 krt:aa päivässä.

Muutaman päivän jälkeen tulos on tämä;

Ei muuta kun valmiit idut huuhdotaan ja lisätään salaatin joukkoon. On hyvää ja ravitsevaa! Idätyslaatikon olen ostanut Plantagenista.

Niin ja pakko mainita, olen tehnyt muutakin kuin töitä ja käsitöitä. Täällä on lumitilanteesta johtuen aivan mahtavat hiihto-olosuhteet. Tänäänkin olen kävellyt sekä 45 min lenkin, että hiihtänyt 5 km!

Itsenäisyyspäivä

                  Hyvää itsenäisyyspäivää!

Mutinaa elektroniikasta

Nyt on aika korkata tämän blogin elektroniikkaosuus. Meillä on ollut jo kuuden vuoden ajan keittiössä ongelma nimeltä Rosenlew. Eli talopaketin mukana tullut perustason astianpesukone, joka pesi kyllä ihan hyvin astiat, oli ahkerassa käytössä ja meille muuten sopiva, mutta... Sillä oli ikävä taipumus sylkäistä aina satunnaisesti vedet keittiön lattialle. Tämä ongelma huomattiin toki jo takuuaikana ja täällä kävi huoltomies toteamassa, että koneesta ei oikein löydy mitään vikaa ja hyvinhän se lähtee toimimaan ja tälläistä on esiintynyt alueilla, johon paljon rakennetaan uusia taloja.... No, pesukone toimi moitteettomasti taas varmaan vuoden, laski sitten yllättäen alleen, toimi taas moitteetta pitkään ja taas tuli vedet.... Keskiviikkona minulta meni sitten hermo. Vanha Rosenlew päätyi romuttamolle ja Gigantista hankittiin uusi "Ellu", eli Electrolux, pienen pintavian omaava 100 e halvempi versio kuin aivan upouusi.

Meillä on siis keittiössä näyttänyt päivän ajan tälläiseltä kun mies asensi uutta konetta, latasi sen toiveikkaana täyteen likaisia astioita kun emäntä lähti iloisena virkistymään Neuletapaamiseen. Järkytys oli suuri kun kotiin palattuani näkymä oli samanlainen. Ellu ei suostunutkaan pesemään astioitamme. Jotain virhekoodia se kovasti herjasi. Eipä siinä muu auttanut kun soitella Giganttiin että mitäs tehdään kun huoltomiehen saa vasta ensi viikolla... Sanoivat puhelimessa, että kaupan voi purkaa ja uuden samanlaisen saa kun maksaa sen väliin jäävän 100e.

Töiden jälkeen illalla menimme takaisin Giganttiin ja johan venähti naama myyjällä kun näytin kuitin ja hän naputteli hetken tietokonettaan. Sitten alkoikin tapahtua. Kovasti pahoitellen ja hattu kourassa pojat olivat, saimme elämämme parasta palvelua; uuden koneen pikavauhtia entisen hinnalla, puoli kiloa suklaata kaupan päälle ja vielä kauheasti pahoitteluja, että näin ikävästi oli päässyt käymään. Pojat olivat kiireessä myyneet meille viallisen, palaituksena tulleen koneen toimivana... Sattuuhan sitä. Nyt keittiö näyttää taas tavanomaiselta, Ellu on paikallaan, koesatsi astioita on pesty ja koko porukalla suut makeana. Ja koko iltahan siinä meni, mutta hyvän palvelun takia  ei kiukuta enää juuri ollenkaan.

Ja siitä neuletapaamisesta sen verran, että mukavaa oli, jälleen kerran. Eija oli muuttanut uuteen kotiin joten vein hänelle lahjaksi Bambusta neulotun tiskirätin, joka lienee sopiva uuden makuuhuoneen väritykseen, ihan noin niinku pölyrätiksi ajateltuna... Kiireessä taas räiskäsin kuvan ennen lähtöä...

Kiitos kivasta torstai-illasta kuuluu Nitalle, Nelelle, Eijalle, Hoolle, Riiviötytölle, Angeliquelle sekä Winnielle. Mitäpä elämä olisikaan ilman näitä meidän ihastuttavia tapaamisia!

Lämmikettä

Poikani piti pitkään kiinni viimevuotisesta mieleisestä piposta, mutta se oli auttamatta jäänyt liian pieneksi. Pakkasella piti kulkea kaksi pipoa päällekäin ettei korvat paleltuneet. Sain vihdoin eilen luvan neuloa tälle talvelle uuden pipon, joka valmistuikin joutuisasti samasta Fashion Alpaca-langasta kuin aikaisemmin esitelty kauluri.

Pipo oli tänään jo käytössä ja on kuulemma lämmin eikä kutita.  Lankaa kului 54 g...
Ja niinhän se aikakin on vierähtänyt, että tänään sai avata joulukalenterista ekan luukun.