Itämisen ihme

Kevät tulee kohisten ja vesi valuen. Lämmintä on piisannut niin paljon, että aloitimme tänään pyöräilykauden! Jos huomenna on aamulla plussan puolella meinaan ajaa töihin pyörällä kävelyn sijasta. Jos on kevät ihanaa niin on se harmillistakin. Katto suli tänä vuonna jostain syystä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin ja läjäytti lumet tuija-aidanteen päälle.

Tätä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin! Olen todella pahoillani, tätä aidannetta on kasvatettu kesästä 2005 asti ja se oli juuri sopivan kokoinen. Nyt toinen pää on lyhentynyt ainakin yhden tuuhean tuijan verran. Saa nähdä menikö runko poikki vai toipuuko kasvi vielä jotenkin. Rusakko ei päässyt tänä talvena tekemään tuhojaan.

Pidin visusti huolen, että mustikoiden (kuvassa) ja omena- ja kriikunapuun ympärillä oli aina vallihauta. Kahtena edellisenä talvena rusakko pääsi jyrsimään puita ja jopa mustikoita.

Kevät on ihanaa aikaa. Tomaatit ititvät hyvin. Myös yksi munakoiso on itänyt, samoin ananaskirsikka.

Eniten olen yllättynyt siitä, että että lähes kaikki istuttamani pelargonin siemenet itivät. En edes liotellut niitä mitenkään ja niin vain pompsahtivat viikossa mullan pinnalle! Nyt vain mielenkiinnolla odottaman mitä näistä tulee. Olen myös saanut leikattua kaikki talvehtineet pelargoniani. Pistokkaita on todella paljon. Ensi kesänä säästyy pitkä penni kun ei tarvitse ostaa kesäkukkia lainkaan!

Muutama pistely on valmistunut, mutta niitä ei voi vielä näyttää. Nämä siililapaset menivät pojan kaverille synttärilahjaksi viikolla. Olivat mieleiset. Lankaa kului mahtavat 71g... nyt jatkan isän lahjan pistelyä, deadline on kuukauden kuluttua...

Kevät saa pään sekaisin!

Ihan ensinnäkin, sain viimeisteltyä yhden viimevuotisen ristipistohassutuksen, kevättaulun. Vihdoinkin se on valmis! Samalla valmistui tämä taulusarja,

jonka ensimmäinen osa, kesäinen mansikkakori on valmistunut jo vuonna 2004, jolloin sain idean tehdä tauluja, jotka vaihdan seinälle vuodenajan mukaan. Talvi valmistui muistaakseni vuonna 2006, syksy viime syksynä ja nyt lopulta kevät.

Näin talvenjälkeen kun päivät pitenevät tarpeeksi niin minulla alkaa kevään kuume nousemaan. Se aiheuttaa tiettyä vipinää vatsan pohjaan ja vei minut tänäkin vuonna shoppailemaan... Talon miesväkikin osaa jo olla varillaan kun keittiön pöytä näyttää tältä:

Ensin pitää kartoittaa mitä siemeniä on vanhastaan varastossa ja mitä pitää vielä hankkia. Sitten vain kauppaan. Tänä vuonna menin ihan muistilapun kanssa, etten ihan villiintyisi. Muutama ylimääräinen juttu tuli silti osteltua...

Nuo peltiset purkit olivat vaan niin vastustamattoman ihania... Nyt ne ovat täynnä kortteja kuorineen, mutta kunhan kortit ovat lähteneet maailmalle niin purkeissa säilötään jatkossa kasvukaudelta yli jääneet siemenpussit!

Tänään sitten korkkasin multapussit, kylvin tomaatit, munakoisoa, ananaskirsikkaa, pelargoneja ja steviaa sekä kuukausimansikoita. Otin myös pistokkaita talvehtineista pelargoniostani. Nyt keittiön pöytä on todella täynnä. Ja täytenä se pysyykin, kunnes sää lämpenee niin, että kasveja voi alkaa siirtää kasvihuoneen puolelle. Ihana kevät, tule pian!

Niin ja ne loma-ajan neulomukset. Ensinnäkin neuloin 160g Marinea miehen paidanhelmaan, viime syksynä neulottu paita kutistui pesussa napapaidaksi, mutta nyt helma sai lisää pituutta (ja neuloja harmaita hiuksia, sillä purkaminen "vastakarvaan" oli karmeaa). Äiti toivoi saavansa uuden pipon. Neuloin samantien kaksi...

Nyt lankaa on kulutettu tänä vuonna jo yli kilon verran, eli lankavarastoni on alle 45 kg! Hurraa!

Yleistä höpinää

Sain siis neulottua viikolla valmiiksi nämä sukat.

Menivät uudelle omistajalleen Ressulle viikonlopun ristipistotapaamisessa, joka olikin todella hengästyttävä. Tapaamisessa oli neljä snttärisankaria ja neuloin kaikille sukat.Unohdin tietysti kameran kotiin, joten ei kuvia tälläkään kertaa. Olin myös niin pökertynyt kaikesta näkemästäni, etten tajunnut ottaa kuvan kuvaa edes kännykällä... Katrilla oli kamera, joten ehkä saamme jossain vaiheessa muutaman kuvan ihailtavaksi. Niin, nappasin mukaani kolme palaa viimeistelykangasta ja uuden kirjan Mango Pratique-sarjaani. Kiitos Johanna!

Perjantaina nostin porkkanat laatikosta.

Varsin komea sato ja todella makeita ovat. Nämä vaan pestään ja sitten popsitaan, ei tartte edes kuoria. Kaupan porkkanat on jotenkin kitkeriä kuorimatta, mutta näissä sitä makuelämystä ei tarvitse pelätä. Saa nyt nähdä tekeekö jääkaappisäilytys jotain kitkeryyttä näihinkin.

Tänään istutin valkosipulit ja neulekaveri Eijalta saamani ilmasipulit. Toivottavasti selviävät talvesta. Aika jännää, ensimmäinen kerta kun laitan tälläistä syksyllä istutettavaa sipulia kasvamaan. Syksy on ollut lämmin ja kasvihuone tuottaa edelleen tomaatteja. Kaksi kuukautta ollaan jo syöty vain omia tomskuja ja tahti jatkuu vielä ainakin tämän viikon. Ainakin viikon tomaatit siellä vielä kypsyy, jos vaan aurinkoa riittää eikä yöt kovin kylmäksi heittäydy.


Iloista syjksyn jatkoa kaikille. Lähden tästä jatkamaan syystauluni pistelyä, että peurat ehtivät pompata seinälle ennekuin tekee mieli vaihtaa kuva talvisempaan maisemaan...

Mä tein sen !

Keväällä kun päivät alkoivat pidentyä ja sää lämmetä alkoi sormia kuumottamaan puuvillalanka. Ja kun rakas mieheni sai vielä kulutettua edellisestä neuleestaan kyynärpäät puhki iski halu neuloa uusi uljas neule omalle nörtille. Ja mistä nörtti tykkää, saa valita, bonusta olisi jos lanka sattuisi löytymään omasta varastosta. No nörttihän tykkää tasaisesta sileästä mustasta neuleesta. Hyvä, siihen löytyi ne langatkin.

Sitten alkoi tökkimään. Koska neuleessa ei saanut olla kuviota, ei kohoneuletta eikä yhtikäs mitään, joka tekisi siitä mielenkiintoisemman neuloa oli alsuta alkaen selvää ettei neuloja pysy hereillä kuin hyvän tv-ohjelman avulla tätä neuletta tehdessä. Ohjettakaan ei ollut, ei ollut Novita suunnitellut peruspuseroa miehelle Marinesta, vain sellaisen kokuvioisen mallin, joka ei tietenkään kelvannut. Siispä omasta päästä... Ja lopputulos on tässä (kasvihuoneessa kuvattuna).

Toivottavasti kiinnitätte enemmän huomiota tomaatteihin, jotka kypsyvät iloisesti koska on ollut lämmintä ja myös välillä aurinkoa. Paidan helma olisi voinut olla pidempi ja kaula-aukko pienempi, mutta en jaksanut enää purkaa.... Muuten siitä tuli ihan hyvä, kaiken sen purkamisen ja uudelleen neulomisen jälkeen, onneksi. Ja lankavarasto supistui 600 g. Lopusta Marinesta meinaan kokeilla neuloa sukat... sitten joskus.

Seuraavaksi pääsee puikoille villaa. Yksi bambuneule, se mun kaikien ufojen äiti on tosin vielä pahasti kesken (terveisiä Kristiinalle, sipulipussikin on jo ollut harkinnassa...).

Lähtihän se lapasesta, eli terveisiä Tallinnasta!

Neulomon porukka höystettynä usealla "ulkopuolisella" reissasi taas Eckeröllä Tallinnaan perinteikkäälle kevätretkelle, joka nyt tosin oli  lähinnä kesäretki. Vein mukanani vielä viimeisen vaaleansinisestä Samoksesta neulotun sytomyssyn Angeliquelle, joka oli jo vienytkin yli 300 myssyä Lastenklinikalle juuri keskiviikkona. Sakset ja saksikoriste taas menivät matkalla järjestettäviin arpajaisiin ja saivat siellä uuden kodin innokkaan neulojan luota.

Itse voitin arvonnassa ihanan neulotun käsipyyhkeen (raaskiiko tätä edes käyttää???) ja nappeja, jotka tulevat koko perheen vaatetuksesta huolehtivalla aina tarpeeseen! Kiitos !

Meillä oli jälleen iso kokoustila varattuna ja kyllä me sinne kaikki mahduttiin, vaikka aika ahdasta olikin.

Ja puikot kilkatti todella ilosesti koko reissun ajan. Voi niitä ihanuuksia mitä reissun aikana neulottiin! Ihania lankoja ja ihania mallikertoja sai ihailla jokaisen käsissä.

Kameran unohdin laivaan, joten Tallinnasta ei ole kuvia, mutta tämä ehkä kertoo mihin se aika siellä kului...

Tässä on reilu 50 kg lankaa ja kaikenkaikkiaan sitä ostettiin yli 100 kg (arvio, laskutoimitus on vielä kesken, olemme yli 80 kilon tällä hetkellä)... Oma saaliini oli varsin vaatimaton monien muiden tulokseen verrattuna, mutta ostin paljon muutakin kuin neulelankaa.

Lankaa ostin siis tällä kertaa kesämielellä, eli ruskeaa Madame Tricoten Camillaa pojalle tulevaa paitaa varten ja ruskeakirjavaa, koska se vain oli niin kaunis väri!

Sukkalangat on siellä niin ihanan halpoja, että mukaan tarttui kesäsukkia varten Regian Silk Coloria. Tätä oli "pakko ostaa", koska matkatyöksi varaamani neule valmistui nopeammin kuin olin ajatellutkaan ja tekeminen paluumatkalla uhkasi loppua kesken. Ja ihanaa lankaa tämä olikin neuloa, kesäsukat itselle ehdin aloittaa paluumatkalla.

Ja ihasteltuani monesti taitavien neulojien pitsiunelmahuiveja päädyin ostamaan yhden vyyhdin ohutta huivilankaa ajatuksena tehdä tästä se mun oma pitsiunelma! Enkä suinkaan unohtanut muliinilankojakaan, ne tulevat yhteen isompaan työhön, jonka meinaan tehdä kunhan hullutukset on pistelty.

Ja neuloja tarvitsee toki langan lisäksi puikkoja, joten ostin huokealla hinnalla Addin Bambupuikkoja ja vähemmän edullisia Knit Pron puikkoja, jotka maksoivat Lian Lõngadissa käytännössä saman kuin Suomessa. Mutta sukkia en olisi voinut aloittaa ilman puikkoja ja samalla tuli ostettua sitten useammat...

Ja eihän Tallinnassa voi käydä ostamatta ihania puisia nappeja, jotka sopivat yhteen todella hyvin monenlaisten lankojen kanssa.

Ristipistokirjat eivät ole ostoksia Tallinnasta, vaan Maaran Joensuusta asti tuomat kirjat, jotka hänen ystävänsä myi minulle erittäin huokeaan hintaan. Voin sanoa, että nämä olivat todellinen aarre!

Tuliaisiakin piti tuoda, poika sai Afrikan Tähden matkapeliversiona, meidän 1980-luvulta peräisin oleva alkuperäispeli on jo aika säälittävässä kunnossa ja tämän voi ottaa mukaan automatkoilla.

Toki ostin myös hieman suklaata töihin vietäväksi ja kotiinkin ja sain Nitalta lahjuksia jo matkan aikana, mutta niitä en jaksanut kuvata, eikä kaikki taida olla enää kuvattavissakaan.... Yhdelle Jumbon Neuleharpulle toin pyynnöstä vironvillaa arvatenkin huivilangoiksi.

Ja se matkan aikana valmistunut matkaneule, eli kesäpipo pojalle on tässä, saajan itse valitsemasta väristä neulottuna ja hieman isommassa koossa kuin sytomyssyt. Langankulutus kuitenkin vain se 50g.

Eli lankavaraston supistus kääntyi paisutukseksi. Jos meinaan olla tavoitteessani (40 kg:ssa vuoden lopussa) en voi ostaa ollenkaan neulelankoja koko loppuvuonna! Hupsista! No, eipä ole tiedossa mitään Tallinnan reissuja pitkään aikaan, että ei kai sitä muuta kun neulomaan...

Myssypläjäys

Lupaamani käsityöaiheinen päivitys tälle kuulle;

Sain siis valmiiksi kaksi sinistä sytomyssyä ja yhden vihreän Samoksesta. Lisäksi yksi myssy viimekesäisten Luxus Cotton-myssyjen jämälangoista. Kuun lankasaldo on lohduttava, vihdoinkin mentiin kokonaissaldossa alaspäin eikä yhtään plussaa tullut koko kuun aikana. Eipä niitä miinuksiakaan juurikaan kun olen vaan viettänyt pihaelämää. Torstaina oleva lankamatka Tallinnaan keikauttaa sitten tämänkin tilaston taas ihan uuteen valoon, mutta itketään sitä sitten!

Pihalla on alkanut rodojen aika

ja omenapuu kukkii ihan vimmatusti vaikka siirsimme sen viime kesänä kasvihuoneen tieltä. Ilmeisesti tämä paikka on parempi kun puu rusakoiden tuhoista huolimatta jaksaa kukkia!

Puutarhaunelmia ja unelmahevosia

 Pari viikkoa on todellakin hurahtanut niin, että tuskin on huomannut. Syynä on ollut pieni rakentelu pihalla, eli kasvimaan perustaminen ja pienen kiveyksen tekeminen. Viime vuonna kasvihuoneen edessä oli nurmikkoalue.

Se ei kuitenkaan kesänyt alituista ramppaamista vaan nurtsiin syöpyi polku, jonka alku näkyy jo vuoden takaisessa kuvassa. Lisäksi tuon kuvassa näkyvän kartiovalkokuusen vieressä on kivirykelmä, jonka reunoja kukaan ei juuri koskaan viitsinyt trimmerillä leikata. Siispä päädyimme poistamaan nurmikon koko etupihan alueelta ja kiveämään polun sekä laajentamaan kasvihuoneen edustalla olevaa kiveystä reilusti nyt kun siihen viereen tuli jo rakennettua se kurpitsalavakin.

Lopputulos on mielestäni ihana. Nyt sain samalla sen haaveilemani kukkapenkinkin etupihalle, tuohon portaiden viereen. Ja valkoisen harson alla on mun perunamaa! Ja löytyy sieltä myös sipulia ja parsaa. Saa nähdä kuinka alkavat kasvamaan. Maata on käänneetty aika paksulti, nurmikonjämät leikattu pois ja hyvä multa-aines kuohkeutettu melko syvämultaiseksi kasvimaaksi. Toivon kasvieni siinä viihtyvän. Kukkapenkkiin

istutin ihania kukkia, mm. tämä sammalleimu, jonka kukkien väri on Candy Stripes,

sekä bellistä ja kevätesikkoa.

Pahasti on tämä puutarhaintoilu lähtenyt keulimaan, mutta nyt tuskin rakentelemme enää tänä kesänä uutta, vaikka yksi pihapolku olisikin vielä tarkoitus rakentaa talon toiselle puolelle. Tämä laatoituksen alku saattaa myös saada jatkoa talon ympäri kulkevan polun muodossa jonain tulevaisuuden kesänä. Nyt on kuitenkin aika nauttia pihasta ja kasveista, ei liikaa kerralla.

Hieman olen myös ehtinyt neulomaan. Tämä pieni myssy meni ratsastuskaverini pienelle tytölle, sille samalle joka sai jo aikaisemmin talvella keltaiset vauvan tossut.

Ja tänään olen viettänyt jännän päivän tallilla Vuonoheosten Suomenmestaruuskisoja seuraten. Openi Liisa ratsasti hienosti kolmanneksi Silvertillä, joka on ruunien ruuna, rakas vakkarituntihevoseni!

Onnea Liisa ja Silvert!