Pettymyssukat

Sain kerän 7-veikan väriä pöllö ja aloin neuloa niistä miehelle sukkia. En taaskaan aloittaessa muistanut, että 150g:n kerä todellakin riittää mun käsialalla miesten koon sukkapariin. Tein varsiin lisäraidoitusta Jannella ja lopputulos on karmea.

Lankaa kului vain 145g, eli kyllä se yksi kerä olis riittäny. En vaan todellakaan laiskana noita pura. Ehkä annan ne iskälle ja teen sitten ne lahjaksi aiotut uudestaan  ja uudesta kerästä. Sitte pitää ehkä vaan käydä lankakaupassa.

Puikoilla on sukat kokoa nainen itävaltalaislangasta. Kivat värisävyt, mutta kerästä löytyi jo yksi solmu. Argh ja raidoitus jatkui tietysti väärästä kohdasta...Samassa kuvassa myös aktiivisesti kesken oleva rp-työ.
Neleltä peritty Lakshmihan se siinä saa muotoaan. Intialainen pakkaus, jossa on jotkut intialaiset langat. Todella lyhyillä langoilla pitää ommella kun lanka on niin heikkotasoista. Mutta kyllä tämäkin valmistuu.  Ostoksia on tullut tehtyä.

Pari lehteä Macramesta. Paljon ihania malleja, kunhan vaan saisin joskus aikaa ostettua...

Ihanat Alpit

Terveisiä Itävallasta ja Alpelta. Vietimme huikaisevan ihanan reilun viikon ajan pääasiassa Dorfgastainissa ja sen lähialueella. Katsastettua tuli myös Salzburg, joka oli ensimmäinen matkakohteemme.

Vietimme kaupungissa yhden kokonaisen päivän, jolloin kävimme tutustumassa paikalliseen linnoitukseen Festung Hohensalzburg, joka oli upea kohde korkealla vuoristossa upeilla näkymillä.

Salzburg on pelargonioiden kaupunki.

Joka paikka on pullollaan upeita pelargoni-istutuksia. Lankakauppakin löytyi, mutta se oli sulkeutunut 10 minuuttia ennenkuin ehdimme paikalle. Näyteikkunasta katsottuna tarjolla oli paljon Langin lankoja.

Kävely Mirabelle-puistossa kuitenkin lohdutti. Kuinka kaunis renesanssipuutarha se onkaan!

Seuraava majapaikkamme sijaitsi Dorfgastainissa, tarkemmin sanottuna Berglissä, vuoren rinteellä olevassa huoneistohotellissa.

Apartements Hartlbauer oli meidän perheelle erittäin mieluisa majapaikka. Parvekkeelta oli upeat näkymät, huoneet olivat siistit ja ihan ok varustellut. Perhe Meikl oli ystävällistä porukkaa ja pihalla oli jopa mahdollisuus ampua jousella. Sitähän oli sitten pakko kokeilla.

Yllättävän vaikeaa, mutta juniorille erittäin mieluisaa iltapuuhaa. Saatte arvata kuinka mukavalta tuntuu kun tuo jousikättä pitelevän käden (musta) suojus luiskahtaa pois paikaltaan ja jänne osuu käteen... Mustelma on jo paranemassa....Säät olivat vaihtelevia, joten olen sekä neulonut kauniita alppimaisemia ihastellen,

että pistellyt pilvessä,

tutustunut paikallisiin,

sekä vaellellut alppimaisemissa, joka oli korkeaan vuoristoilmaan tottumattomalle aika rankkaa puuhaa, onneksi ylös pääsi hissillä.

 Alaspäinhän sitä aina pääsee...

Lähellä sijaitsevia mielenkiintoisia matkakohteita olivat vanha kelttien ajoilta perua oleva suolakaivos Salzwelten Salzburg

ja maailman suurin jääluola Eisriesenwelt. Jääluolassa ei saanut kuvata, mutta paikka on ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen. Lämpimät varusteet mukaan jos innostuitte menemään!

Gollinger-vesiputous

Sää oli melko viileä ja joka päivä satoi. Ei haitannut meitä, olemme tottuneet viileään ilmastoon emmekä oikein toimi kunnolla liian kuumassa. Tästäpä syystä villasukat jalassa neuloen aloin haikailla villalankojen perään ja avasinkin suuni yhdessä hiljaisessa rinneravintolassa ja tarjoilija tiesi kuin tiesikin lähimmän paikallisen lankakaupan. Maanantaina kun vaihdomme majapaikan Dorfgastainista takaisin Müncheniin
niin käväisimme lankakaupan kautta. Reissusta ei ole kuvia, mutta saalis, lisättynä myöhemmin Münchenistä ostetuilla langoilla on tässä.

Itävallasta Molly Socks sekä color Flow-sukkalankaa, Saksasta Lana Grossaa, Jawoll Magicia ja Langin merinoa.

 Münchenissä vietimme yhden kokonaisen päivän ja se meni kyllä shoppailun puolelle. Paitsi että ostin uudet työkengät ja uuden lippiksen retkeilykäyttöön löysin myös ihania neulekirjoja paikallisesta lankakaupasta.

Nyt on pakko opetella saksaa, ainakin sen neulesanaston verran. Puutarhaliikkeessä kävimme jo Itävallan puolella, koska etsin jotain ihanaa uutta pelargonilajiketta kokoelmaani. Eipä löytynyt, taitaa olla pelargonisesonki jo ohi siellä päin maailmaa. Mutta unikonsiemeniä löytyi.

Ensi kesänä katsotaan sitten minkälaisia unikkoja ja sormustinkukkia näistä kasvaa.Talvenkestäviksi mainostetut kaktukset on jo kylvetty, katsotaan josko saan ne itämään.

Huomionarvoista Itävallassa matkustaeesa on, että kaupat menevät suhteellisen aikaisin kiinni. Klo 20 mennessä jo kaikki kaupat ovat sulkeneet ovensa, erikoisliikkeet kuten lankakupat jo aikaisemmin.

Postaus lienee jo nyt tarpeeksi pitkä, joten matkan aikana valmistuneet käsityöt esittelen myöhemmin. Hienoa jos joku jaksoi lukea koko postauksen...

Kuulumisia ja ostoksia

Viime torstaina oli jälleen kuukausittainen Harppujen neuletapaaminen. Viisaasti otin virkaamani sydämellisen tähtiliinan sinne mukaan, sillä edessä oli sydämen kiinnittäminen tähteen. Kun oma usko mallin toteutukseen meinasi loppua auttoivat neuleystävät mallin tulkinnassa ja käytännön toteutuksessa. Erityinen kiitos Paellalle ja Kristiinalle. Liina on nyt tässä vaiheessa.

Koska ensimmäinen sydän asettui, aivan kuten Paella vakuutti, hyvin paikoilleen, uskaltauduin virkkaamaan toista sydäntä. Kyllä tämä varmaan tästä valmistuu... Keskeneräisiä töitä on taas alkanut kertyä. Yhden pitempään kesken olleen pistelyn sain pisteltyä, viimeistelyä vailla valmiiksi. Mutta sitä en voi vielä esitellä täällä.

Käväisin myös uudessa ristipistojen nettikaupassa Macramessa ostoksilla. Mukava kotimainen kauppa, jossa maksamiseen ei tarvita PayPaleja tai luottokortteja. Valikoima on aika laaja, kunhan kaikki myytävät tuotteet saadaan esille. Toimituskin oli kaupan puolelta nopea, Itellan jakajan osumatarkkuudessa sen sijaan oli toivomisen varaa, sillä lähetys tuli jälleen kerran naapurin postilaatikon kautta...

Ostin uusimman Just Cross Stitch-lehden, Jardin Priven mallin ja minulle aivan uuden suunnittelijan Patou et des poussièresin mallin Myllystä. Tämä on haastava, koska ohje on ranskaksi...
Lisäksi muutaman uuden lankavalmistajan langan kokeiluun sekä pari palaa pellavaa.

Kauppareissulta mukaan tarttui vielä kaksi ristipistolehteä, joista tuo saksankielinen on täysin uusi tuttavuus. Ja yksi virkkauslehti. Virkkaus on jotenkin nyt in tässä osoitteessa... Ja jotta seuraavassa postauksessa olisi jotain valmista esiteltävää lähden tästä jatkamaan kotitöitä, jotta ehtisin jossain vaiheessa käsitöiden pariin. Hyvää viikonloppua kaikille!

Onnen päivä

Perjantai 13. päivä ei alkanut kovin lupaavasti. En ole taikauskoinen mutta kyllä nauratti kun pihasta lähtiessäni polkupyörän siovulaukku lensi kaaressa heti ekapolkaisulla. Sitten sata metriä myöhemmin putosi avaimet kadulle takin taskusta koska olin sen vetoketjun unohtanut auki. Onneksi huomasin ajoissa. Duunissa oli tietokoneet jumissa koko päivän... Iltapäivällä kotiuduttuani onni alkoi.

Osallistuin Neulomossa Langanostolakkoon, joka siis kestää tämän vuoden. Jos joku lakkolaisista sortuu ostamaan lankaa joutuu sanktiona lähettämään toiselle lakkolaiselle lankaa (tai vaihtoehtoisesti namia tai jotain muuta...). Tänään oli minun vuoroni saada Vemppulilta sanktiopaketti, josta kuoriutui nuo Regian sukkalangat. Ja heti alkoi sukkien neulominen innostamaan, ihanaa lankaa! Kiitos Vemppulille.

Iltapäivällä tapasin myös ristipistoystäväni Lady Ilmattaren, jonka kanssa vaihdoimme hieman kankaita ja malleja. Lady Ilmatarhan on kaikkien ristipistohamstereiden äiti ja voin kertoa, että on erittäin vaarallista kuunnella tämän seireenin kutsua "mulla on täällä myynnissä näitä vahingossa tuplana ostettuja Lizzie Kateja".... Olin jo aikiasemmin luvannut ostaa tämän ihastuttavan viherpiperryssarjan.

Nämä ovatkin nyt todellisia ekotekoja; ostettu ystävältä, jolla oli ylimääräisiä ja vielä noudettu 17 km:n päästä polkupyörällä! Taidanpa tehdä piakkoin tuon "Ride a Biken"....Lisäksi mukaan tarttui kolme muuta mallia.
Vakavasti harkitsen oman yksityisen totaalisen käsityötarpeiden ostolakon aloittamisen...

Vähänks pähee menopeli

Tästä meinaa nyt tulla ihan pelkkä shoppailublogi. Mutta minkäs teet kun vanha 18 vuotta palvellut Helkama Nina ei enää pelitä. Tai tarkemmin sanottuna vaihteet reistaa niin ettei pyörällä voi ajaa. Eikä sitä saanut enää korjattua. Pyöräkaupan miesmyyjä katsoi vähän säälivästi ja sanoi, ettei noin vanhoihin vaihteisiin löydy enää edes varaosia... Eihän siinä sitte muuta kun koeajolle. Paria pyörää testasin ja tämmöinen menopeli tarttui mukaan.

Sanoisinko, että aika päheen värinen. Hyvin sointuu tuohon viime syksynä ostettuun goretakkiin. Sensijaan viimevuonna hankitut mustekalat ja punainen pyörälaukku riitelee pahasti fillarin värin kanssa, mutta saa kelvata. Nyt on 20 km:n koeajot ajettu, nimittäin Jumboon ja takaisin ja säädetty kaikki mahdolliset vipstaakit optimaalisen ajoasennon aikaansaamiseksi . Käytiin koko perheen voimin nimittäin hakemassa leffaliput huomiseen näytökseen. Huomenna sitten fillaroidaan sama lenkki ja käydään leffassa. Ihanaa kun kunnon pyöräilykelit on vihdoin alkanu! Ja hyvinhän tuolla ajelee, 21 vaihdetta, levyjarrut ja etuhaarukka jousitettu ;)!

Hintaa kyseiselle menopelile tuli 550 euroa, mutta näillä bensan hinnoilla se on nopsaan polkastu vaikka autokin on vähän kuluttava. Pyörä on Helkama S2 vm 2012, suunniteltu Suomessa mutta kasattu jossain ulkomailla. Suomessa kasattu versiokin olisi ollut tarjolla, mutta vaihteita oli vain 8. Minun käytölläni tarvitsen enemmän vaihteita ja ihana tällä pyörällä olikin ajaa. Renkaat ovat pistonkestäviä, eli ei pitäisi hiekoitussepelin puhkoa renkaita, niinkin ehti jo kerran tänä vuonna vanhan fillarin kanssa ajellessa käydä... Ja suurin kehitys on tapahtunut vaihteistossa, verrattuna tuohon vanhaan. Nyt vaihteet ovat helposti sormien ulottuvilla eikä otetta ohjaustangosta tarvitse irrottaa vaihtamisen ajaksi. Vanhassa pyörässä vaihtajat olivat paljon hankalammat, ohjaustangon alaosassa kiinni.

Oikein iloista ja aurinkoista kevään jatkoa kaikille! Ja hyviä pyöräilykelejä!

Taimia, taimia

On se aika vuodesta kun meillä on keittiön pöytä ja kaikki muutkin ikkunanpielet täynnä taimia. Tänään istutin pelargonin taimet isompiin ruukkuihin.

Joka purkissa on lajin nimi myös, että voi sitten tehdä asetelmia vaikka ei ole vielä kukintoja... Myös tomaatit ovat päässeet nimikyltteineen isompiin purkkeihin keittiön eteläikkunalle paistattelemaan.

Nämä kyltit ostin Hyötykasviyhdistyksen pikku puodista. Tekstin pitäisi kestää auringonpaiste ja sade.

Seuraavaksi voin esitellä "pienen" synttärilahjatilaukseni. Itselleni lohtushoppailin muutaman uuden LHN:n mallin Casa Ceninasta Lady Ilmattaren avustuksella. Jostain syystä olen aivan totaalisen hurahtanut nyt LHN:ään.

Kauhea startiitti alkoi heti vaivata kun sain nämä käsiini. Heti pitäisi päästä pistelemään tuota pistelijän projektipussukkaa ja auringonkukkataloa vasemmasta alalaidasta... Sitä ennen on kuitenkin muutama pistely saatava valmiiksi, koska niillä deadline alkaa paukkua.

Äitienpäiväksi tuleva liina on onneksi jo hyvässä vaiheessa.... Ihanaa kevättä kaikille. Eikös se olekin kevään tuntu, kun aamulla täällä herättiin maa ja puut viiden sentin lumikerroksen alle peittyneenä!

Ja kaunis kiitos blogiystävilleni, jotka olette heittäneet minua jälleen kerran peräti kahdella eri haasteella! Tavalliseen tapaani unohdan kuitenkin niihin vastata, mutta yritetään muistaa seuraavalla kerralla, nyt on pakko painua pehkuihin, että jaksaa huomenna nousta aamulla ennen kukon laulua töihin...

Kevät saa pään sekaisin!

Ihan ensinnäkin, sain viimeisteltyä yhden viimevuotisen ristipistohassutuksen, kevättaulun. Vihdoinkin se on valmis! Samalla valmistui tämä taulusarja,

jonka ensimmäinen osa, kesäinen mansikkakori on valmistunut jo vuonna 2004, jolloin sain idean tehdä tauluja, jotka vaihdan seinälle vuodenajan mukaan. Talvi valmistui muistaakseni vuonna 2006, syksy viime syksynä ja nyt lopulta kevät.

Näin talvenjälkeen kun päivät pitenevät tarpeeksi niin minulla alkaa kevään kuume nousemaan. Se aiheuttaa tiettyä vipinää vatsan pohjaan ja vei minut tänäkin vuonna shoppailemaan... Talon miesväkikin osaa jo olla varillaan kun keittiön pöytä näyttää tältä:

Ensin pitää kartoittaa mitä siemeniä on vanhastaan varastossa ja mitä pitää vielä hankkia. Sitten vain kauppaan. Tänä vuonna menin ihan muistilapun kanssa, etten ihan villiintyisi. Muutama ylimääräinen juttu tuli silti osteltua...

Nuo peltiset purkit olivat vaan niin vastustamattoman ihania... Nyt ne ovat täynnä kortteja kuorineen, mutta kunhan kortit ovat lähteneet maailmalle niin purkeissa säilötään jatkossa kasvukaudelta yli jääneet siemenpussit!

Tänään sitten korkkasin multapussit, kylvin tomaatit, munakoisoa, ananaskirsikkaa, pelargoneja ja steviaa sekä kuukausimansikoita. Otin myös pistokkaita talvehtineista pelargoniostani. Nyt keittiön pöytä on todella täynnä. Ja täytenä se pysyykin, kunnes sää lämpenee niin, että kasveja voi alkaa siirtää kasvihuoneen puolelle. Ihana kevät, tule pian!

Niin ja ne loma-ajan neulomukset. Ensinnäkin neuloin 160g Marinea miehen paidanhelmaan, viime syksynä neulottu paita kutistui pesussa napapaidaksi, mutta nyt helma sai lisää pituutta (ja neuloja harmaita hiuksia, sillä purkaminen "vastakarvaan" oli karmeaa). Äiti toivoi saavansa uuden pipon. Neuloin samantien kaksi...

Nyt lankaa on kulutettu tänä vuonna jo yli kilon verran, eli lankavarastoni on alle 45 kg! Hurraa!

Shoppailua

No nyt kaikki Neuleharput luulee heti, että haa, nyt se on sortunu ostamaan lankaa! Eipäs, vaan shoppailin Violariumin loppuunmyynnistä aimo kasan ihanaa pistelytarviketta (ja itseasiassa jo viime vuoden puolella!). Mm. malleja, tuo Tournicotonin rasia on aivan pakko pistellä tänä vuonna.

Hieman luksusta ja uusi tuttavuus; hornbook reikäversiona ja ilman...

Lankoja ja kankaita ei voi koskaan olla liikaa...

Puhumattakaan mallilehdistä...

Harmi kun Violarium lopettaa, sieltä sai aina kaikkea todella nopeasti. Ulkomailta kun joutuu kovasti odottelemaan. Mutta onnea Lennulle opintoihin kuitenkin! Eiköhän tätä ristipistokamaakin ole parin vuoden tarpeisiin.... Ja ne ristipistohassutukset... Eivät ole edenneet ollenkaan... Työt sotkevat harrastukset. Eikä tässä nytkään muu auta kun painua nukkumaan, että jaksaa taas huomenissa nousta ennen kukon laulua ja taapertaa töihin...

Tervehdys pitkästä aikaa...

Joskus on vaan niin kiire.... Joitain blogeja olen ehtinyt kommentoimaan, mutta en kaikkia, sillä jos työpäivän päätteeksi katson duunin koneelta päivityksiä niin ihan turha kuvitella, että niitä voisi kommentoida (yhteys on hidas ja tökkii....). Mutta, lueskelen silti teidän muiden kuulumisianne. Mutta mitäs täällä on sitten kahden viikon aikana tapahtunut?

Viime viikon perjantaina käväisin pikaisesti katsastamassa Helsingin "käsityömessujen" tarjonnan. Aika vaatimatonhan se oli, mutta sain silti kasaan mielenkiintoisen määrän tavaraa. Lähinnä ristipistoja ajatellen.

 Nappeja ja muuta pientä kivaa sälää ristipistotöitä ajatellen,

ihania kankaita,

nauhalevyn littanan nauhan tekemiseen ja kuten jo ehkä hieman aikaisemmin huomasitte kuvan yläreunassa viitettä...

kaksi kerää ihanaa Langin Jawoll Magic-sukkalankaa. Olin siis todella tiukkana ja ostin vain nämä kaksi kerää lankaa... Sitten lauantaiaamuna minua lahjottiin ja sain elämäni parhaan neulatyynyn!
Sitten vietimme paratiisiviikonlopun veden äärellä.

Eli piipahdimme Nokian kylpylässä. Rakastamme siis kaikki uimista. Olihan mahtavaa, jälleen kerran.
Noh, jos tuli lankaa ostettua niin on sitä hieman saatu kulutettuakin. Neuloin nimittäin ratsastuksenopettajalleni vauvan nutun, sukat ja lapaset. Nämä annoin eilen vauvakutsuilla.

Housut jäivät vielä jälkitoimitukseen. Värin suhteen sellainen kommentti, että luotan nyt täysin 3D ultran tasoon, tyttö sieltä pitäisi olla tulossa. Lankana käytin varastosta löytynyttä Woolia (punainen) ja Floricaa ja lankaa kului yhteensä 210g.

Messuilla ihailimme ystäväni Seijan kanssa pellavalangasta neulottuja pesulappuja ja tokaisin, että niitähän olisi kiva tehdä lahjaksi. Tänään kun käväisin ulkoiluttamassa Seijan koiraa (Seija-paralla on jalka paketissa pienen toimenpiteen seurauksena) niin Seija antoi minulle kiitokseksi Saanan muutamasta ulkoilutuksesta neulomansa pesukintaan

ja "hieman" tykötarpeita, jotta voin neuloa itse näitä kintaita ystävilleni vaikka joululahjaksi....

Noin pikaisella arvauksella tässä on reilu pari kiloa lankaa, saanen siis muutaman pesukintaan näistä ja ehkä jotain muutakin... Kiitos tuhannesti Seija, eipä tarvinnut ostaa lankaa, näistä meinaan kyllä tehdä muutakin kuin pelkkiä pesukintaita!

Tässäpä nämä kuulumiset parilta viikolta. Taidanpa lähteä heiluttelemaan puikkoja....