Siivous- ja viimeistelypäivä

Meillä on tänään siivottu ihan urakalla kaappeja. Ihan kaikkea elämäni aikana haalimaani tavaraa en voi loputtomiin täällä säilyttää, muuten ei kohta mahduta enää tähän taloon asumaan vaan pitää muuttaa naapuriin.Ja kun se nyt on ihan selvä juttu, ettei meille tullut sitten kuin yksi lapsi niin kai niistä vauvanvaatteista on pakko luopua. Siispä olen lajitellut pojan vanhoja vaatteita pois annettavaksi. Joitain ihanuuksia silti meinaan säilyttää. Tästä pojalle neulotusta setistä alkoi uudelleen neulontavillitykseni. Vuonna 2005 kesällä.

Lankana on Tennessee ja koko noin 2-3 vuotiaan.

Tämä takki oli erittäin suosittu. Pojan kaveri olisi halunnut samanlaisen takin itselleen ja sitä oli kaupasta kovasti kierretty ja etsitty kunnes pojan äiti, joka tiesi käsityöharrastuksestani päätteli, että takki saattaa olla uniikkikappale. Se paras juttu tuossa takissa oli tuo paloautomerkki. Poikani oli silloin vannoitunut tuleva palomies.

Kaikenlaista käyttövaatetta tuli ommeltua aika paljon. Koirahousut olivat aivan erityisen rakkaat. Ja nuo ulkohaalarit olivat jo toiset, ensimmäisiin en älynnyt ommella ollenkaan tuota sadetakkikangasta. Joskus siis missioni oli tehdä kaikkea tarpeellista. Kunnes innostuin ristipöistoilusta aika pahasti. Alkuun viimeistelin kaikki rististyöt heti alta pois, mutta alkuvuodesta ne alkoivat kertymään... Kunes tänään,

sain vihdoinkin viimeisteltyä loppuun toiseksi viimeisen viimevuotisen ristipistohassutuksen ja loput tämänvuotiset. Eli viimevuotisia oli tämä La Maison de Catharina, joka pääsi jälleen rasian kanteen.

Ja tämänvuotisia olivat nämä jouluiset servettirenkaat sekä

keväiset samanlaiset.

Saas nähdä tuleeko näille käyttöä. Ja kun vauhtiin päästiin ja kuumaliimapistoolin lisäliimapatruunatkin löytyivät niin viimeistelin vielä ensimmäisen tekeleeni näistä LHN:n kuukausitauluista.

Että on ufoutumassa olleita töitä tuhottu oikein urakalla. Pihalla kukkii ja tuoksuu huumaavasti. Tarjalle terveisiä; lähettämäsi tuoksuherneiden siemenet ovat itäneet tänäkin vuonna tosi hyvin ja tuoksu on todella huumaava. Hassu juttu vaan, että pussi oli käsittääkseni sekoitus erivärisistä kukista. Viime vuonna sain idätettyä erisävyisiä punaisia ja tälle vuodelle osuivat kaikki valkoiset!

Ja kas, rouva Lumiruusun viimeviikkoisen pikakurssin jälkeen kuvat ovat aikaisempaan verrattuna siedettäviä.... Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Harppusukat

Vihdoinkin sain valmiiksi Harppusukkani. Nämäkin olivat matkalla mukana, mutta loputtoman purkamisen ja uudelleen neulomisen jälkeen valmistuivat vasta täällä kotosalla viime viikonloppuna.

Lanka on siis Neuleharppujen yhden pitkäaikaisimman jäsenen Nelen läksiäisissä keväällä värjättyä vanhaa Nallea, 150 g.n keräkoon ajalta. Ja värit tietty Koolaidilla. Ehdottomat lempparisukkani niin värin kuin mallinkin puolesta. Mallin on suunnitellut myöskin Nele. Lankaa kului 95 g, eli vielä on tätä laatua puikoilla, ihan konkreettisesti. Lähempää tarkastelua sukat eivät kestä, sillä näihin harjoittelin myös tiimalasikantapäätä ja jälki on sen näköistä... Mutta mallikerrasta parempi kuva esimerkiksi täällä.

Tosi tylsää kun Nele meidät jättää, mutta niinhän se on, elämässä pitää mennä eteenpäin. Nämä sukat jalassa lämmittävät yhtä paljon varpaitani kuin Nelen ystävyys mieltäni. Ja vielähän Nelen menemisiä ja tekemisiä voi seurata blogista. kuka tietää vaikka Harppuenergian avulla saisimme hankittua Nelelle sen toiveiden työpaikankin sitten kun uusi manner on koluttu...
Ja kun tässä postauksessa puhuttiin mun lempparineulekavereista ja lempparisukista niin lienee paikallaan laittaa loppuun kuva mun lempparipelargonista. Mrs J.C. Mappin, olkaa hyvät.

Myssypläjäys

Lupaamani käsityöaiheinen päivitys tälle kuulle;

Sain siis valmiiksi kaksi sinistä sytomyssyä ja yhden vihreän Samoksesta. Lisäksi yksi myssy viimekesäisten Luxus Cotton-myssyjen jämälangoista. Kuun lankasaldo on lohduttava, vihdoinkin mentiin kokonaissaldossa alaspäin eikä yhtään plussaa tullut koko kuun aikana. Eipä niitä miinuksiakaan juurikaan kun olen vaan viettänyt pihaelämää. Torstaina oleva lankamatka Tallinnaan keikauttaa sitten tämänkin tilaston taas ihan uuteen valoon, mutta itketään sitä sitten!

Pihalla on alkanut rodojen aika

ja omenapuu kukkii ihan vimmatusti vaikka siirsimme sen viime kesänä kasvihuoneen tieltä. Ilmeisesti tämä paikka on parempi kun puu rusakoiden tuhoista huolimatta jaksaa kukkia!

Lämmikettä varpaille

Päänsärky on vihdoin hellittänyt ja flunssakin alkaa olla parantunut. Siispä on aikaa neuloa kun elää täällä äidin täyshoitolassa. Sain siis valmiiksi sukat pojalle,

lankana Lana Grossa Allegro, KnitPron sukkapuikot nro2 ja lankaa kului 65g, neulottu kärjestä aloittaen.

Lomasää on kirpeää pakkasilmaa, mutta se ei ole meitä estänyt ulkoilemasta. Maisemakuvia seuraa myöhemmin, sillä mies ei suostunut siirtämään eilisiä retkiluistelukuvia tälle koneelle ja minusta ei siihen vaativaan suoritukseen ole....

Putoussukat

Ihanan nopeasti neuloituivat tavissukat kärjestä aloittaen KnitPron sukkapuikoilla nro2 lankana HotSocks Luxor, langankulutus 78 g, koko n 38.

Sukat menevät ratsastuksenopettajalleni Liisalle viime viikoisen putoamisen seurauksena. En siis todellakaan ehtinyt sanoa "Laskeudun" ennen kuin kopsahdin maneesiin.... Ehkä sitten ensi kerralla... Opelle on tapana viedä pullo siideriä näiden nolojen kopsahtelujen jälkeen, mutta olen tässäkin suhteessa erilainen nuori ja vien tällä kerralla sukat. Viimeksi, vajaa 2 vuotta sitten taisin viedä jotain juomapuolta kun oli vappu ihan siinä hollilla... Nyt on puikoilla sukat pojalle ohuesta sukkalangasta.

Valmistuihan se sitten lopulta!

Tammikuussa Neulomossa alkoi "neulon vain itselleni"-kuukausi. Pitkään mietiskelin minkä niistä miljoonista projekteistani ottaisin työn alle ja päädyin lopulta Dropsin SilkeAlpaca-lankaan, joka on odottanut rohkaistumistani vuoden verran. Tämä on nyt taatusti hienointa lankaa, mitä koskaan olen neulonut. Lopputuloksestakin tuli sitten lopulta tosi ihana.

Mutta kylläpä teetti työtä tämä neule. Mallineule on sinänsä erittäin helppo eikä jakussa muutenkaan ole mitään kovin ihmeellistä. Minä nyt vain onnistuin sähläämään kaikessa mahdollisessa. Ilmeisesti mun aivoille oli liikaa katsoa samaan aikaan elokuvaa Kalle Päätalon lapsuudesta (oikeesti en ymärtäny ihan kaikkea mitä ne siinä murteella puhu, oli se kieli välillä niin ihmeellistä) ja vahtia koska tulee seuraavan napinläven paikka.... Noh, valmistuihan se sitten lopulta ja lopputulos lienee tärkeintä. Ja lankavarastolin supistui kokonaista 790 g! Napit on ostettu Tallinasta.

Muuten olo on aikamoinen. Kauhea räkätauti ja päätä särkee varmaan edelleen sen tiistaisen aivotärähdyksen takia. Aivotärähdykseen auttaisi tavallinen elämä ja lenkkeily mutta nuhakuumeessa ei kauheasti innosta lähteä lampsimaan 25 asteen pakkaseen. Toivottavasti kuume hellittää, että pääsen tosiaankin nauttimaan talven kauneimmista ja aurinkoisimmista keleistä pian.

Vihdoinkin lankavaraston 1. supistus

Alkuvuosi on kulunut aika sutjakasti ristipistotöiden parissa mutta puikkojakin olen kilkutellut telkkaa katsellessa ja viime torstaina oli myös Neuleharppujen KeskusteluKerhon tapaaminen Jumbossa joten sain edes nämä sukat Regia Cottonista siihen malliin että ne valmistuivat tänään Seijan luona kyläilyn aikana. Sukat on neulottu kärjestä aloittaen 8-aloituksella. Raidat ei menny ihan kohdilleen, mutta siitä viis. Kuva on ankea, koska vanhempi valokuvaaja on järjestämässä miekkailukisoja ja nuorempi kuvaaja on pahalla päällä...

Lankavarasto supistui mahtavat 80 g. Isompaakin supistumista olisi tulossa jos vain saisin yhden mallikerran osumaan kohdalleen. Neuleharppujen kokouksessa puhuimmekin jo siitä, että lankavarastoa on paha saada supistumaan kun ensin neuloo ja sitten purkaa ja jatkaa saman mallin neulomista uudelleen... Noh, jospa tuo Dropsin malli tuosta lähtisi aukeamaan niin saisin vähän kivempia pudotuslukuja.

Ristipistohassutus on paketissa enkä jaksanut enää tänään alouittaa sunnuntain bonustyötä. Jos olisin aloittanut se olisi ollut LHN:n Little House Neighborhood, malli jolle on jo paikkakin päätettynä olkkarin seinältä. Se olisi pysyvästi esillä. Sen meinaankin aloitella pikaisesti. Mutta, nyt taidan lähteä vielä hetkeksi pistelemään Fin-Ger RR:n toiseksi viimeistä eli Piken syksyä.

I did it!

Se valmistuiki sittenkin. Vähän jo meinasin alkaa itsekin epäilemään, mutta ihan hyvissä ajoin eilen illalla kymmenen maissa (silmät puoliummessa) vähän vielä höyryttelin valmista takkia ja tänään se lähti kortin kera Itellan hellään huomaan. Toivottavasti löytää tiensä perille äidin luo eikä lakon takia ainakaan myöhästy.

Luulen, että takki on turhan iso äidille. Lisäksi hihat on aika tönköt. En siis ihan heti meinaa tehdä samanlaista... Luulen, että tällä minun löysällä käsialallani on parempi pysytellä yksivärisissä tai raidallisissa neuleissa, jotta saan neulottua tiukempaa kiepauttamalla langan nimettömän ympäri (kiitokset vielä Neulomon Maaralle tästä vinkistä!). Sillä konstilla saa neulottua ohuemastakin langasta siistiä ja tiukkaa neuletta. Noh, tuli tästä nyt ainakin 840g miinusta lankavarastoon! Siis melkein niiden Tallinnan tuliaisten verran....

Pojan kanssa käytiin eilen ihastelemassa pienoisrautateitä. Poikahan on sellaista hinkunut jo ajat ja nyt ajattelimme, että ikää lienee sen verran ettei se heti hajoa. Siispä ostimme meille starttipaketin ja lisäksi hieman maisemointitarpeita. Äiti ne maisemoinnit tietty näpertelee, iskälle jää sähköpuoli. Toivottavasti saamme tästä kivan perheen yhteisen harrastuksen. Minä ainakin olen aina tuntenut vetoa näihin miniatyyrimaisemiin.Tästä aiheesta taatusti enemmän sitten, kun on jotain esiteltävää.